Toukokuussa 2020 oli vierähtänyt vuosi siitä, kun Yhdenvertaisesti säveltäen -hanke käynnistyi. Tässä haastattelussa hankkeen työryhmään kuuluvat säveltäjät Markku Klami ja Minna Leinonen kertovat, mitä ajatuksia työskentely hankkeen parissa on vuoden aikana heissä herättänyt säveltämisen opetukseen liittyen.
Minna Leinosella ja Markku Klamilla on monta syytä iloita Yhdenvertaisesti säveltäen -hankkeen ensimmäisestä vuodesta. He ovat saaneet seurata läheltä opiskelijoiden työskentelyä toimiessaan hankkeessa opettajan ja sävellyspedagogiikan opetusharjoittelijoiden ohjaajan rooleissa.
Hankkeeseen osallistuneet kahdeksan opiskelijaa ovat saaneet kutakuinkin valmiiksi teoksensa, jotka on määrä esittää marraskuun 28. päivä 2020 järjestettävässä sävellyskonsertissa. Heti hankkeen alkumetreillä pulpunnut innostus ja energia ovat säilyneet ja kantaneet hedelmää, ja moni opiskelijoista on vuoden mittaan säveltänyt teoksia myös muihin tilaisuuksiin.
Hankkeen päätöskonsertti oli alun perin suunniteltu huhtikuulle, mutta koronaviruspandemian pyyhkäistessä yli maailman ja musiikkielämän siirtyi tämäkin tapahtuma syksyyn.
Rohkaisevia signaaleja kentältä
Yhdenvertaisesti säveltäen -hankkeen tavoitteena on vaikuttaa myönteisesti taidemusiikin säveltämisen alan rooli- ja työnjakoihin, asenteisiin ja mielikuviin. Menneen vuoden aikana taidemusiikkikentän tasa-arvoasioissa on nähty Suomessa monia rohkaisevia edistysaskelia myös hankkeen ulkopuolella. Susanna Välimäen ja Nuppu Koiviston tietokirjahanke Sävelten tyttäret: Säveltävät naiset Suomessa 1700-luvun lopulta 1900-luvun alkuun on nostanut unohdettuja säveltäjiä esiin historian kätköistä. Musiikki- ja päivälehtien palstoilla on käyty vilkasta keskustelua yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumisesta taidemusiikin alueella. Toukokuussa 2020 musiikkikustantamo Fennica Gehrman julkaisi 14 nuottijulkaisua neljältä eri naissäveltäjältä ja on lisäksi valmistelemassa kokoelmia suomalaisten ja Suomessa vaikuttaneiden naissäveltäjien teoksista pianolle sekä viululle ja pianolle.
Viimeisin ilouutinen on kantautunut Sibelius-Akatemian sävellyksen ja musiikinteorian koulutusohjelmasta: keväällä 2020 maisterintutkinnon hakijoista jopa kolmasosa on naisoletettuja. Suunta on lupaava ottaen huomioon, että aiemmin heitä on ollut korkeintaan noin viidennes hakijoista.
Kuten hankkeen johtaja, Taideyliopiston Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen professori Heidi Partti ja säveltäjä, hankkeen koordinoinnista vastaava Riikka Talvitie ovat kirjoituksessaan todenneet, aika vaikuttaa todellakin olevan kypsä sille, että myös säveltämistä ja sen opetusta voidaan tutkia yhdenvertaisuuden näkökulmasta.
Kysymys kaanonista
Niin hankkeen omissa tapaamisissa kuin laajemmassa yhteiskunnallisessa tasa-arvokeskustelussa keskeiseksi kysymykseksi on noussut taidemusiikin kaanon. Kevään 2019 aloitusviikonloppuna Riikka Talvitie piti opiskelijoille luennon vaihtoehtoisesta musiikinhistoriasta tavoitteenaan herätellä opiskelijoita pohtimaan sekä omia esikuviaan että kaanonin merkitystä laajemmin.
Minna Leinonen kertoo keskustelleensa esikuvista opiskelijoidensa kanssa heti luennon jälkeen sekä myöhemmin vuoden aikana.
”Monet opiskelijoista sanoivat oivaltaneensa vasta luennon jälkeen, että kaikki heidän esikuvansa ovat olleet valkoisia eurooppalaisia miehiä”, Leinonen kertoo. ”Mielikuvat säveltäjyydestä ja säveltäjän ammatista muuttuvat historiallisen tuntemuksen myötä, ja tässä prosessissa myös viimeisen vuoden aikana julkaistut, naissäveltäjien asemaa valottavat tilastot, tutkimukset ja artikkelisarjat ovat tärkeässä roolissa. Tähän saakka musiikkikoulutuksen sisältämä kaanon ei ole tarjonnut tytöille juurikaan samastumiskohteita, mutta tilanne on onneksi muuttumassa”, Leinonen iloitsee.
Markku Klamin opiskelijoita on mietityttänyt erityisesti kysymys tyylien välisestä tasa-arvosta.
”Koska musiikkikoulutus Suomessa perustuu pitkälti taidemusiikin perinteiseen kaanoniin, olisi voinut olettaa, että perinteinen taidemusiikki olisi ollut lähtökohtana myös meidän hankkeemme opiskelijoiden sävellyksissä. Sen sijaan on ollut mielenkiintoista huomata, että opiskelijoiden sävellykset ja niiden lähtökohdat ovat keskenään piristävän erilaisia”, kertoo Klami. ” Vuoden aikana opiskelijat ovat pohtineet kovasti, edustaako heidän tekemänsä musiikki – esimerkiksi romanttinen tai tonaalisuudessa pysyvä – sellaista tyyliä, jolla on mahdollisuuksia päästä esille. Mutta tästäkin huolimatta heillä kaikilla on suuri halu tehdä juuri omanlaistaan musiikkia”, Klami sanoo.
Sama problematiikka on noussut esiin Leinosen luennoilla sävellyspedagogiikan opetusharjoittelijoille.
”Olemme pohtineet paljon, mitä arvoja haluamme säveltämisen opettajina viedä eteenpäin, millainen estetiikka ja kaanon ohjaavat meitä opettajina ja miten pystyisimme olemaan arvottamatta erilaisia estetiikkoja. Nämä kysymykset on jokaisen opettajan tärkeää tiedostaa”, Leinonen tiivistää.
Opettajan opastuksella, oppilaan ehdoilla
Yhdenvertaisesti säveltäen -hanke on tarjonnut jokaiselle opiskelijalle yksilöllistä säveltämisen opetusta ja mentorointia. Markku Klamin ja Minna Leinosen säveltämisen opetuksen peruslähtökohtiin kuuluu oppilaslähtöinen opetus.
”Säveltämisen opetuksessa luottamuksellinen, hyvä suhde oppilaan ja opettajan välillä on kaiken a ja o. Tietenkin opetukseen sisältyy myös perinteen välittämistä ja käsityötaidon opettamista, mutta tärkeintä on rohkaista oppilasta tämän omalla säveltämisen polulla”, pohtii Klami.
”Säveltäminen on hyvin subjektiivista, ja samalla kun ihmisen subjektiivinen kokemus sekä tapa kuulla ja kuunnella muuttuvat, muuttuu myös säveltäminen. Instrumenttiopinnoissa instrumentti on väline, jota opiskellaan ja otetaan haltuun. Sävellysopinnoissa taas välineitä ovat ihmisen ajattelu, tunne ja intuitio. Opettaja voi auttaa sekä sävellystekniikan että ajattelun, mielikuvituksen kehittämisessä. Mutta koska säveltämisessä väline sijaitsee ihmisen sisällä, voi se olla myös hyvin haavoittuvainen ja herkkä, ja siksi opettajalta vaaditaan lisäksi tarkkoja tuntosarvia. Tehtävien oikea ajoitus ja annostelu ovat hyvin tärkeitä uusia asioita omaksuttaessa,” Leinonen muistuttaa.
Klami näkee, että oppilaslähtöisyyden toteuttaminen säveltämisen opetuksessa on kuitenkin osittain myös resurssikysymys. Uuden valtakunnallisen opetussuunnitelman, valtion rahoituksen vähenemisen ja jatkuvan tehostamisen seurauksena myös sävellyksen opettamisessa on paineita siirtyä yhä laajemmin ryhmäopetukseen. Ryhmäopetusta on hyödynnetty myös Yhdenvertaisesti säveltäen -hankkeessa, yksilöopetuksen lisäksi vuoteen on sisältynyt ryhmätyöpajoja, joissa opiskelijoilla on ollut mahdollisuus oppia ja saada ideoita myös toistensa töistä. Pelkkä ryhmäopetus ei kuitenkaan riitä.
”Säveltäminen on siinä määrin herkkä ja monille arkakin asia, että jo turvallisen oppimisympäristön kannalta yksilöopetus on se, mitä myös tarvitaan. Ja pätevin säveltämistä opettamaan on ammattisäveltäjä. Toivon, että tämä ymmärrettäisiin laajemmin myös oppilaitosten johtoportaassa”, Klami sanoo.
Alueellisesta tasa-arvosta ja tulevaisuuden tarpeista
Yhdenvertaisesti säveltäen -hankkeessa on opiskelijoita eri puolilta Suomea, ja heillä kaikilla oli jo ennestään sävellysopintoja takanaan. Säveltämisen opiskelumahdollisuuksissa on kuitenkin Suomessa suuria alueellisia eroja. Niinpä jotta tasa-arvo toteutuisi tulevaisuudessa entistä paremmin säveltämisen opetuksessa, olisi Suomessa parannettava myös opetuksen alueellista saatavuutta. Sekä Klami että Leinonen ovat sitä mieltä, että jokaisessa musiikkioppilaitoksessa pitäisi olla tarjolla säveltämisen opetusta.
Myös ammattikoulutusta tarvitaan lisää. Moni hankkeeseen osallistuneista nuorista suunnittelee säveltämisestä ammattia itselleen, mutta mikäli säveltämisen ammatillista koulutuksen tarjontaa ei Suomessa laajenneta, joutuu yhä useampi säveltäjän ammatista haaveileva tulevaisuudessa lähtemään opiskelemaan ulkomaille.
Tämän lisäksi säveltämistä tulisi opettaa laajemmin myös ruohonjuuritasolla.
”Mitä enemmän kouluissa sävelletään, sitä enemmän lapsia ja nuoria saadaan innostumaan taidemusiikista”, Leinonen muistuttaa. Yhden konkreettisen esimerkin uudentyyppisestä sävellysyhteistyöhankkeesta, jossa hyödynnetään monialaista osaamista, tarjoaa Lauttasaaren koulussa keväällä 2020 toteutettu projekti. Siinä musiikkikasvatuksen opiskelija ja sävellysopiskelija Sibelius-Akatemiasta ohjasivat yhdessä neljäsluokkalaisten sävellystyötä.
Valonpilkahduksia koronakeväänä
Kevään 2020 koronarajoitusten aikana myös Yhdenvertaisesti säveltäen -hankkeen toiminta ja opetus on jouduttu toteuttamaan virtuaalisesti. Etäopetuksesta saaduista kokemuksista voisi kuitenkin olla hyötyä pidemmälläkin tähtäimellä. Klami kertoo kokemuksestaan etäopetuksen parissa kevään aikana:
”Mikäli opetus oli aiemmin jo aloitettu lähiopetuksena – eli oppilas oli ennestään tuttu – ja mikäli opinnot olivat sinä vaiheessa, että oppilas tuottaa jo nuottikuvaa, voitiin etäopetuksessa päästä aivan samaan tulokseen kuin lähiopetuksessa. Ja parhaassa tapauksessa etäopetus voisi jopa parantaa alueellista tasa-arvoa”, Klami kertoo. ”Toimivan etäopetuksen edellytyksenä on kuitenkin, että oppilaalla on taloudelliset mahdollisuudet saada käyttöönsä tarvittava teknologia sekä valmiudet käyttää sitä.”
Tulevan kesän aikana opiskelijoiden on määrä viimeistellä teoksensa marraskuun konserttiin. Konsertin yhteydessä järjestetään seminaari, jossa tarkoituksena on pohtia taidemusiikin tasa-arvokysymyksiä yhdessä muiden taidemusiikin ammattilaisten ja opiskelijoiden kanssa. Loppuvuoden aikana saadaan kuulla myös hankkeen parissa toteutetun tutkimuksen tuloksista. Klami ja Leinonen toivovat molemmat, että Yhdenvertaisesti säveltäen -hanke jatkuu muodossa tai toisessa myös päätöstapahtuman jälkeen.
Tämän artikkelin kirjoittamisen aikaan koronarajoituksia aletaan Suomessa vähitellen purkaa. Koululaiset palaavat luokkiin opiskelemaan vielä pariksi viikoksi, jotkut musiikkioppilaitoksetkin avaavat vielä ovensa. Kevät vaihtuu kesäksi niin kuin joka vuosi. Ja vaikka mistään muusta ei olekaan varmuutta, on lohdullista tietää, että säveltäminen jatkuu, yhä uutta musiikkia syntyy. Minna Leinosen sanoin:
”Myös tämä erikoinen aika soi ja saa muodon musiikissa.”
Teksti: Anu Ahola
Kuva: Yhdenvertaisesti säveltäen -hankkeen työpaja tammikuussa 2020. Kuvaaja: Markku Klami.
[julkaistu 26.5.2020]