Suomen Säveltäjät ry:n kevätkokous järjestetään 25.3.2023. Kokouksessa on tarkoitus muun muassa valita yhdistyksen hallitukseen uusia jäseniä. Millaista hallitustyöskentely säveltäjäjärjestössä sitten on, ja millaista osaamista hallitukseen tarvittaisiin?
Suomen Säveltäjien hallitus koostuu puheenjohtajasta, varapuheenjohtajasta ja viidestä jäsenestä. Se kokoontuu keskikesää lukuun ottamatta noin kerran kuussa, ja kokoukset kestävät kolmesta neljään tuntia. Hallituksen jäsenet tutustuvat kokouksessa käsiteltäviin asioihin ja kokousmateriaaleihin etukäteen, ja toisinaan järjestetään myös iltakouluja ja muita epävirallisia tapaamisia. Hallitukseen etsitään nyt kahta uutta yhdistyksen toimintaan vaikuttamisesta kiinnostunutta ja siihen sitoutumaan kykenevää jäsentä väistyvien Paola Livorsin ja Veli Kujalan tilalle. Sitoutuminen vaatii aikaa ja vaivannäköä.
”On eduksi, jos hallituksen jäsen on valmis erikseen sovittaessa osallistumaan yhdistyksen asioiden hoitoon myös kokousten välillä, esimerkiksi yhdistyksen työryhmän jäsenenä tai yhdistyksen edustajana jonkin sidosryhmän toimielimessä”, sanoo varapuheenjohtaja Niilo Tarnanen. ”Aiempi kokemus järjestötoiminnasta sekä talouden ja hallinnon rakenteiden ymmärrys ovat eduksi.”
Toisaalta hallitustyöskentely on myös antoisaa. Kujalan mielestä parasta on ollut yhteisten asioiden edistäminen: ”On mahtavaa, kun näkee isojen projektien edistyvän ja jäsentemme pääsevän eteenpäin urallaan.” Myös Livorsin kokemuksen mukaan työskentely on ollut kiinnostavaa ja opettavaista: ”Hallitus on toiminut hyvin. Tärkeintä minusta on ollut se, että keskustellaan ja neuvotellaan muiden kanssa. Silloin näkee, miten erilaisista mielipiteistä rakentuu yhteinen näkemys”, hän kertoo.
Säveltäjäyhdistyksen hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2014 toimineen Antti Auvisen mukaan hallituksessa tehtävä työ on pitkäjänteistä: ”Hallituksen tehtävä on ohjata yhdistyksen toimintaa. Käsiteltäviä asioita on paljon, ja syklit ovat pitkät.”
Monimuotoisuudesta lisäarvoa
Yhdistyksen hallituksen tulisi olla jäsenistön kuva. Suomen Säveltäjien kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että mukaan olisi hyvä saada mahdollisimman monipuolisesti eri ikäisiä ja -taustaisia, erilaisia sävellysestetiikkoja edustavia säveltäjiä eri puolilta Suomea. ”Hallituksen tulisi mielestäni tuottaa yhdistykselle ja sen jäsenille mahdollisimman paljon lisäarvoa”, sanoo Antti Auvinen. ”Sitä varten hallituksessa tarvitaan monenlaista osaamista ja laajoja kontaktiverkostoja.” Niilo Tarnanen on samaa mieltä: ”Ihanteellisessa tilanteessa hallituksen jäsenillä yhdessä on näköaloja säveltäjänä toimimisen erilaisille rajapinnoille mahdollisimman monipuolisesti, esimerkiksi esittävälle kentälle, rahastoihin ja säätiöihin, järjestökentälle ja oppilaitoksiin.”
Paola Livorsi on edustanut hallituksessa suomalaisen säveltäjäkunnan kasvavaa vähemmistöä, muualta maailmasta Suomeen muuttaneita: ”Suomen Säveltäjät on nykyään todella monimuotoinen yhteisö, ja muualta kuin Suomesta tulleita on koko ajan kasvava määrä. On tärkeää, että hallituksessa on ihmisiä, jotka tuntevat näidenkin jäsenten arkea ja ymmärtävät heidän kohtaamiaan haasteita.” Myös naisten ja muunsukupuolisten osuus säveltäjistä jatkaa kasvuaan. Livorsi toivoisikin monimuotoisuuden näkyvän hallituksessa myös jatkossa. ”Olemme myös yhteisönä sitoutuneet vaalimaan diversiteettiä niin taustan, estetiikan, sukupuolen, asuinpaikan kuin iänkin suhteen”, Auvinen lisää.
Yhteisön etu edellä
Monenlaisista näkemyksistä ja arvoista koostuvan hallituksen työskentelyn voisi helposti kuvitella muodostuvan riitaisaksi ja hankalaksi väännöksi, varsinkin jos oma näkökulma rajoittaa kykyä laajempien kokonaisuuksien hahmottamiseen tai kompromissien tekemiseen. Toisaalta esimerkiksi oman uran edistämiselle hallitustyöskentely ei ole oikea väylä, sillä käsiteltävien asioiden aikajänne on pitkä ja yksityiskohtien sijaan keskitytään yleisemmän tason aiheisiin. Tavoitteena on edistää koko säveltäjäkunnan työskentelyn ja elämisen edellytyksiä.
Tärkeimpiä ominaisuuksia tämänkaltaisessa hallituksessa toimimisessa ovatkin kyky yhteistyöhön ja rakentavaan keskusteluun sekä ymmärrys muitakin kuin omia näkökulmia kohtaan. ”Hyvän hallituksen ei tarvitse olla kaikesta yksimielinen, mutta päätöksiä pitää pystyä tekemään yhdessä”, summaa Antti Auvinen. Veli Kujala on samoilla linjoilla: ”Hallituksessa tarvitaan mielestäni tasapainoisia ja rohkeita mutta tarvittaessa myös herkkävaistoiseen diplomatiaan kykeneviä henkilöitä, jotka osaavat asettaa yhteisön edun oman edun edelle. Visionäärisyyttä ja luovuutta tarvitaan luonnollisesti, mutta niitä ominaisuuksiahan jäseniltämme löytyy yllin kyllin.”
Teksti Hanna Isolammi
Kuvassa Veli Kujala, toiminnanjohtaja Vappu Verronen ja Paola Livorsi (kuva Antti Auvinen)
