Yleinen

30.6.2022

Uusi jäsen Krzysztof Dobosiewicz

Ensimmäisen sävellyksen tein jo 4-vuotiaana. Sävellys oli pieni valssi, jonka äitini kirjoitti nuoteiksi. Sävellys on aina ollut elämäntapa: ei ole ollut hetkeä, jolloin en olisi työstänyt jotain. Suurimuotoisempi sinfoninen musiikki teki minuun ensimmäisen kerran vaikutuksen, kun kuulin Wieniawskin viulukonserton (d-molli) kuunnellessani radiota mummon luona maalla. Myöhemmin sain lahjaksi LP-levyn, jossa konserton oli levyttänyt Vadim Brodski.

Aloitin 10-vuotiaana viulunsoiton opinnot ja tutustuin puolalaisiin sen ajan kuumimpiin säveltäjiin kuten Penderecki, Bacewicz ja Lutosławski. Näiden säveltäjien nykyään jo klassikoiksi tulleiden sävellysten kuunteleminen kotikaupunkini Varsovan filharmonikkojen esittäminä kuului teini-ikäisenä opiskelurutiineihini. Myös venäläisten mestareiden, kuten Prokofjevin, Šostakovitšin ja Stravinskin musiikki kiinnosti minua. Opiskelin sävellystä ja orkesterinjohtoa Salzburgin Mozarteumissa. Sävellysopettajani oli Boguslaw Schaeffer, jonka minimalistinen tyyli ei kiinnostanut minua, eivätkä kemiatkaan oikein kohdannet. Siksipä kulutin aikaani istumalla kirjastossa tutkien Mozartin, Beethovenin ja Brahmsin teosten partituureja. Olenkin kiitollinen tästä Schaefferille, koska partituuria tutkimalla opin orkestroinnin taidon.

Koska vanhempani ovat jazzmuusikoita, kuulin lapsuudesta lähtien myös jazzia. Myöhemmin opiskeluaikoina klassisen musiikin opinnoissa kaikki kevyt musiikki oli kielletty. Koin suurta ristiriitaa, koska kuitenkin arvostin muun muassa jazzia, enkä itse osannut pitää rajoja ja lokeroita erilaisten musiikkigenrejen välillä. Nykyään olen löytänyt rauhan tämän asian suhteen. Kaikenlaisen musiikin tuntemisesta on ollut paljon hyötyä työelämässä. Nautin genrejen vaihtamisesta.

Tullessani Suomeen orkesterimuusikoksi en tuntenut juuri muita suomalaisia säveltäjiä kuin Sibeliuksen, jonka viulukonsertto oli minulle luonnollisesti tuttu. Myöhemmin tutustuin moneen suomalaiseen säveltäjään. Minuun on erityisesti tehnyt vaikutuksen Leif Segerstamin varhaistuotanto (jousiorkesterille), Einojuhani Rautavaaran sinfoniat ja Kalevi Ahon teokset.

Tyylillisesti pidän itseäni ekstremalistina niin kokoonpanojen kuin sävellysmuotojen suhteen. Tykkään säveltää sinfoniaorkesterille. Elektroniikan käyttö ei ole minulle vierasta myöskään: nuoresta lähtien tutkin ja testailin erilaisia mahdollisuuksia käyttää sitä musiikin säveltämisessä. Säveltäminen on kutsumusammatti ja elämäntapa. Sitä ilman ei voisi elää.

Krzysztof Dobosiewiczin kotisivut

Kolme teosta

Viulukonsertto No:1 ”Strange Fairytales” (2021)
ke. syksy 2022 / kevät 2023

SALIJA-ooppera (2019)
Puolan kansallisoopperan ja ZAiKSin järjestämän kilpailun voittaja
ke. 2019 (konserttiversio) Silesian Philharmonic, 2021 täysiversio Filharmonia Gorzowska Puola, joht. K. Dobosiewicz

12 MONTHSters – 12 Symphonic Miniatures

Kuva: Jakub Sagan

Lue lisää

30.6.2022

Uusi jäsen Teemu Mastovaara

Muisto lapsuudestani: olin juuri aloittanut sellonsoiton ja soittelin kotonamme eräänlaisessa välihuoneessa ensimmäistä lyhyttä ”Näppäilyrämpyttely”-sävellystäni. Tästä välihuoneesta oli pääsy olohuoneeseen, keittiöön, makuuhuoneeseen, saunatiloihin, vaatekomeroon, kodinhoitohuoneeseen, eteiseen sekä rappusia pitkin yläkertaan.

Kuinka ollakaan tämä sinänsä pieni yksityiskohta kuvastaa hyvin tämän päivän taiteellista työtäni: olen kiinnostunut niin klassisesta sellonsoitosta, säveltämisestä, metallimusiikista, poikkitaiteellisuudesta, elektronisista vempaimista, Maxilla pätsäämisestä kuin teatterimuusikkona toimimisesta. Lähestyn näitä omasta taiteellisesta ”välitilastani”, joka nivoo eri puoleni yhteen. Joissain projekteissa keskityn enemmän tiettyyn puoleen, toisissa pääsen yhdistelemään näitä puolia. Olen aina kokenut, että erilaiset ilmaisumuodot tukevat toisiaan ja antavat uusia näkökulmia musiikin luomiseen ja tulkintaan.

Kolme teosta

Mardus/The Banshee (2020), sellolle, Telecaster-sähkökitaralle, Eargasmatronille, ennalta äänitetylle lausujalle ja live-elektroniikalle

Mit inniger Empfindung (2018), viululle, sellolle, pianolle, lyömäsoittimille, sähköbassolle, gayageumille, taidemaalarille ja live-elektroniikalle

Hammer Musik (2012, rev. 2019), sellokvartetille

Kuva: Venla Kaasinen

Lue lisää

30.6.2022

Uusi jäsen Robert Ruohola

Vahva arkkitehtuuri ja selkeä eteneminen ovat minulle tärkeitä musiikillisia tavoitteita, jotka saavuttaakseni lyön päätäni sävellykselliseen mäntyyn aina yhä uudelleen. Musiikkini väijyy kuulijaansa jossakin absoluuttisen musiikin ja ohjelmamusiikin välimaastossa, ja teosteni innoittajina ovat usein jotkin hiljaisen traagiset aiheet: kosmologinen mittakaava, Eino Leinon runon Tumma elämääkin raskaampi Tuonela tai stoalaisuus – mutta vastapainoksi tälle ankaralle hartaudelle on luvassa hurmosta, tanssia, jytinää, postminimalismia ja anarkistista meteliä. Tärkein säveltäjäesikuvani on Sibelius sinfonioineen, joiden muotomodernismi on minulle ehtymätön innoituksen lähde.

Robert Ruoholan kotisivut

Kolme teosta

Konsonanssi ja avaruus (2021) orkesterille, 27′
ke. Helsingin kamariorkesteri, joht. James Kahane
14.12.2021, Helsingin Musiikkitalo

Orion (2021) orkesterille, 5′
ke. Albany Symphony Orchestra, joht. David Alan Miller
3.6.2021, Palace Theatre, Albany, New York

London Dances (2022) pianotriolle, 8′
ke. Trio Mazzolini (Jack Greed, Yurie Lee, Harry Rylance)
9.3.2022, Angela Burgess Recital Hall, Lontoo

Kuva: Robert Ruohola

Lue lisää

30.6.2022

Uusi jäsen Marko Autio

Säveltäminen on ollut luonnollinen osa muusikkouttani oikeastaan siitä asti, kun olen osannut soittaa ja laulaa. Aluksi kirjoitin vain itselleni, mutta vähitellen yhä enemmän myös muusikkoystävilleni. Opiskelu Sibelius-Akatemiassa laajensi osaamista ja verkostoa. Varsinaisen työurani olen tehnyt pianistina, teatteri- ja oopperakapellimestarina, korrepetiittorina ja musiikin koulutuksessa. Olen ollut siitä onnellisessa asemassa, että jo työtehtävieni kautta minulta on tilattu sävellyksiä koko muusikonurani ajan. Säveltäminen on ollut koko ajan ollut luonteva osa muusikon työtäni – se muusikkouden muoto, jossa parhaiten pystyn ilmaisemaan itseäni.

On luonnollista, että oma muusikontaustani kuuluu myös sävellyksissäni. Olen tehnyt paljon työtä laulajien kanssa ja siksi kirjoittanut monia laulusarjoja ja kaksi oopperaa. Oma pääsoittimeni piano on vahvasti edustettuna instrumentaalimusiikissani sekä soolosoittimena että kamarimusiikissa. Työurani teatterissa kuuluu sekä näyttämölle kirjoittamissani teoksissa että tietynlaisena genrevapautena. Vaikka koen, että kirjoitan taidemusiikkia, saatan käyttää myös tanssirytmejä tai jazziin viittaavia harmonioita. Osalla tuotannostani on myös selvä pedagoginen tausta, ja on ollut tavattoman kehittävää pyrkiä pelkistämään musiikilliset ideansa nuorten soittajien esitettäviksi.

Säveltäjänä minua inspiroivat toisaalta luonto ja sen äänet, toisaalta värit. Luonnon äänien tarkempi analysointi on avannut minulle kokonaan uuden maailman, josta riittää ammennettavaa loputtomiin. Säveltäminen on minulle toisaalta uusien rakenteiden kompositiota, mutta toisaalta myös peliä ja leikkiä. Ehkä kaikkein tärkeintä on kuitenkin se, että saan ilmaistua musiikillani itseni rehellisesti. Jos sitä kautta voin saada yleisön kuulemaan, näkemään ja tuntemaan sen mitä olen itse aistinut, voin olla tyytyväinen.

Kolme teosta

Adalmiinan helmi, kaksinäytöksinen satuooppera (2005)
ke. Oopperakammari ja kamariorkesteri Volante, joht. Marko Autio
18.8.2005 Turun musiikkijuhlat

Kuoleman uni Klezmer-kvartetille (2010)
ke. Noch a Mol -kvartetti
9.11.2010 Wäinö Aaltosen museon -konserttisarja, Turku

Ritratti (2021)
Johdanto – teema ja muunnelmat sinfoniaorkesterille

Kuva: Mika Pohjonen

Lue lisää

30.6.2022

Uusi jäsen Juan Carlos Vasquez

Juan Carlos Vasquez is an award-winning Colombian composer, sound artist, and researcher based in Finland. His works are performed constantly around the world and to date have premiered in more than thirty countries across the Americas, Europe, Asia, and Australia. Vasquez has received grants and commissions from numerous cultural and academic institutions and was recently named a Jefferson Fellow at the University of Virginia, where he researches the potential of narrative-driven 3D immersive environments as a catalyst for new music creation and diffusion. His works also explore sociological aspects of the role of technology in contemporary life, and the creation of bridges between music technology and the classical tradition.

Vasquez received his education at the Sibelius Academy (FI), Aalto University (FI), and the University of Virginia (US). His scores are published by Babel Scores, and his music is distributed by Naxos, MIT Press, Important Records, and Phasma Music.

Juan Carlos Vasquez Homepage

Three works

Ecstasy and Inertia
for piano, violin and cello
Premiered 29.05.2021 by Ensemble dal Niente

Channel Zero
Fixed-media
Premiered 10.08.2021, Ars Electronica Forum Wallis Selection 2021

The Mirrors of Uqbar
for Viol and electronics
Premiered 29.02.2020 by Kivie Cahn-Lipman

Photo: Chen Ling

Lue lisää