Mistä säveltäjä saa tuloa?
Säveltäjä rinnastetaan pikemminkin ammatinharjoittajaan tai yrittäjään kuin palkansaajaan.
Asialla on hyvät ja huonot puolensa.
Huonoa on se, että säveltäjä ei yleensä ole voinut saada työttömyyskorvausta säveltäjänä (vaikka esimerkiksi opettajana on saanut) eikä eläketurvaa ole kertynyt samalla tavalla kuin palkansaajalle.
Hyvää taas on se, että säveltäjä voi itse järjestellä asiansa vapaammin kulloisestakin elämäntilanteestaan riippuen.
Vaikka säveltäjä luetaan ammatinharjoittajaksi tai yrittäjäksi, hän ei yleensä ole hakeutunut ennakkoperintärekisteriin, vaan hänelle maksetuista palkkioista pidätetään palkansaajan tavoin verokortin mukainen ennakonpidätys. Tämä tekee säveltäjän ammatista välimuodon palkansaajan ja yrittäjän väliltä.
Toimeentuloa 3 lähteestä
Säveltäjän toimeentulo kertyy 3 lähteestä:
- apurahat
- sävellystilauspalkkiot
- tekijänoikeustulot.
Riippuen säveltäjän kiinnostuksen kohteista ja taipumuksista on säveltäjillä myös sivutoimia, jotka kohentavat toimeentuloa. Näistä tavallisimpia ovat luottamustehtävät, opetustyö sekä kirjoittaminen julkaisuihin ja lehtiin.
Apurahat
Apurahoja jakavat opetus- ja kulttuuriministeriön lisäksi useat säätiöt ja kunnat. Suurimpia työskentelyyn tarkoitettuja apurahoja jakavat muun muassa Taiteen edistämiskeskus taidetoimikuntineen (taiteilija-apurahat), Suomen Kulttuurirahasto, Jenny ja Antti Wihurin rahasto ja Svenska Kulturfonden (suomenruotsalaisille taiteilijoille).
Sävellystilauspalkkiot
Sävellystilauspalkkioiden suuruus on jokaisen säveltäjän sovittava erikseen tilaajan kanssa. Yhdistys on tehnyt sopimuksia suositustariffeista eri tahojen kanssa. Nämä tariffit eivät kuitenkaan ole sitovia kummallekaan sopijaosapuolelle, vaan toimivat lähinnä ohjeellisina.
Tekijänoikeustulot
Tekijänoikeustuloja säveltäjä voi saada sekä tekijänoikeusjärjestöltä (lähinnä Teostosta), näyttämöteoksen tuottajalta tai kustantajalta esim. nuottirojalteina.
Verotus
OmaVero ja tulorekisteri
Verottajan silmissä säveltäjä luetaan pääosin palkansaajaksi. Muiden palkansaajien tavoin säveltäjä voi hoitaa verotukseensa liittyvät asiat OmaVero-verkkosivulla.
- omavero.fi (Verohallinto)
Verohallinnolla on käytössä myös sähköinen tulorekisteri. Yksityishenkilöt voivat katsoa tulorekisteristä omia palkkatietojaan. Tiedot ovat tulorekisterin sähköisessä asiointipalvelussa kootusti ja reaaliaikaisesti.
Tulorekisteristä näkyvät palkkatiedot ja vuodesta 2021 alkaen myös eläke- ja etuustiedot.
Yksityishenkilön ei tarvitse ilmoittaa tulorekisteriin omia tulotietojaan. Tiedot ilmoittaa aina työnantaja.
- Tulorekisteri (Verohallinto)
Katso myös ohjeet palkkioiden maksajalle
Veroehdotus
Saat verottajalta esitäytetyn veroehdotuksen, joka tulee tarvittaessa korjata verottajan ilmoittamaan päivään mennessä. Lue veroehdotus huolellisesti. Vähennysten tulee aina olla järkevässä suhteessa ansiotuloihin – eli elämiseen täytyy jäädä rahaa, tai verottaja ryhtyy epäluuloiseksi.
Veroehdotukseen on valmiiksi merkitty tulot ja tehdyt ennakonpidätykset, jotka työnantaja tai palkkion maksaja on ilmoittanut verottajalle. Mikäli jokin palkkio tai tulo on jäänyt merkitsemättä, lisää se veroehdotukseen. Varo kuitenkin kirjaamasta mitään, mikä veroehdotuksessa jo on. Muutoin verottaja verottaa kyseistä tuloa kahdesti.
Ulkomailta saadut tulot on yleensä kirjattava itse veroehdotukseen.
Apurahojen ja tunnustuspalkintojen veronalaisuus
Julkisyhteisöltä kuten valtiolta tai kunnalta sekä Pohjoismaiden neuvostolta saadut apurahat ja tunnustuspalkinnot ovat verotonta tuloa.
Kaikki muut apurahat ja tunnustuspalkinnot ovat veronalaista tuloa siltä osin kuin niiden ja julkisyhteisöiltä saatujen apurahojen ja palkintojen määrä tulonhankkimisvähennyksen jälkeen ylittää valtion taiteilija-apurahan vuotuisen määrän. Taiteilija-apuraha oli suuruudeltaan vuonna 2019 yhteensä 20 728,44 €.
Tavanomaisimmat vähennykset 2019
Kun haet verotukseesi vähennyksiä, muista seuraavat seikat:
- perustele kaikki vaaditut vähennykset erillisessä selvityksessä
- tee oikaisuvaatimus, jos verottaja ei lopullisessa verotuksessa hyväksy oikeutetuksi katsomiasi vähennyksiä.
Veroilmoitusten käsittelijöillä ei ole aina selvää käsitystä siitä, mikä on taiteilijoiden tulonmuodostus eikä etenkään siitä, mistä hänen kulunsa muodostuvat.
Seuraavaan on koottu tavallisimpia vähennyksiä ja niiden määriä vuoden 2019 tuloista suoritettavassa verotuksessa.
1. Matkakulut ja päivärahat 2019
Voit vähentää työ- ja opintomatkoista aiheutuneet matkakulut tositteiden mukaisesti (lentoliput, junaliput, hotellilaskut jne.). Lisäksi voit tehdä vähennyksen kotimaassa nousseista elantokustannuksista joko todellisten syntyneiden kustannusten mukaisesti (kuitit oltava tallessa) tai seuraavasti:
- Yli 10 tuntia kestäneestä matkasta 42 €/vrk
- Yli 6 tuntia kestäneestä matkasta 19 €/vrk.
Matkat täytyy eritellä tarkasti. Merkitse päivämäärä ja kellonaika matkan alkamiselle ja päättymiselle sekä matkan peruste.
Ulkomaille tehtyihin yli 10 tuntia kestäviin työmatkoihin sovelletaan Verohallinnon päätöksessä verovapaista matkakustannusten korvauksista olevia ulkomaanpäivärahojen enimmäismääriä.
- Kilometrikorvaus ja päiväraha (myös ulkomaan päivärahat, Verohallinto)
Jos verovelvollinen asuu ulkomailla kodinomaisissa olosuhteissa, lisääntyneet elantokulut voidaan muun selvityksen puuttuessa arvioida puoleen kyseisen maan päivärahan määrästä.
2. Kilometrikorvaukset 2019
Tilapäisestä kotimaahan suuntautuneesta työmatkasta aiheutuneet matkakulut voit tehdä vähennyksinä todellisten aiheutuneiden matkakulujen mukaisesti. Omalla autolla tehdystä työmatkasta voit tehdä vähennyksen 0,43 €/km. Tätä varten sinulla tulee olla ajopäiväkirjaan perustuva tai vastaavalla tavalla tehty selvitys suoritetusta matkasta.
- Esimerkki: 24.9.2019 harjoitus Hämeenlinnassa: Hki – Hämeenlinna – Hki 200 km x 0,43 € = 86,00 €.
Kilometrikorvauksia voit vähentää, kun käyt teosten harjoituksissa, neuvottelemassa teosten esityksestä, sävellyksestä tai vierailet jollakin kotimaisella festivaalilla silloin, kun kukaan ei korvaa matkakulujasi.
Vähennys kannattaa tehdä, vaikka kyseisellä festivaalilla ei esitettäisikään omia teoksia. Ammattitaidon ylläpitämiseksi on syytä seurata, mitä alalla tapahtuu.
3. Poistot
Jos työvälineen kuten tietokoneen ja oheislaitteiden, soittimien tai kalusteiden todennäköinen taloudellinen käyttöaika on yli 3 vuotta, hankintameno vähennetään poistoina. Poisto tehdään esinekohtaisesti. Poiston määrä on enintään 25 % menojäännöksestä.
Jos työvälineen hankintameno on kuitenkin enintään 1 000 €, voidaan sen todennäköisen taloudellisen käyttöajan yleensä katsoa olevan enintään 3 vuotta ja vähennys tehdään kerralla. Jos osoitat, että työvälineen taloudellinen käyttöaika on yli 3 vuotta, meno vähennetään 25 % poistoina.
Yhteensä voit kerralla vähentää pienhankintoina 2 500 €.
Myös levysoittimista, nauhureista, radioista jne. voit tehdä poiston, mutta se on puolet muiden laitteiden poistosta eli 12,5 %, koska 50 % laitteen käytöstä katsotaan olevan yksityiskäyttöä.
Poistoja ei tarvitse tehdä loputtomasti, vaan jäännösarvo voidaan poistaa siinä vaiheessa, kun laite tai kaluste on poistettu käytöstä tai sen jäännösarvo on jo pienempi kuin ensimmäisten vuosien poistot.
Esimerkki:
Kaluston hankintahinta vuonna 2018 yhteensä 2 000 €
Poisto vuonna 2018: 25 % /2 000 € = 500 €
Jäännösarvo vuonna 2018 = 1 500 €
Poisto vuonna 2019: 25 % /1 500 € = 375 €
Jäännösarvo vuonna 2019 = 1 125 €
4. Työhuonevähennys
Jos olet vuokrannut työhuoneen, voit vähentää vuokran sekä lämmityksestä, korjaustöistä, sähköstä, tietoliikenneyhteyksistä ym. huoneiston pitämisestä aiheutuvista kuluista – muista myös esimerkiksi lamput, siivoustarvikkeet ja WC-paperi.
Jos teet töitä kotona, voit vähentää kuluja arvioimalla työhuoneen käytöstä syntyvien kulujen osuuden kaikista asumiskuluista (yhtiövastike, lämmitys, sähkö, korjauskulut, lainan korot).
Jos tämä tuntuu vaivalloiselta, tee ainakin verottajan hyväksymä työhuonevähennys. Se ei edellytä muuta selvitystä kuin ilmoituksen siitä, että olet käyttänyt kotia työtilanasi päätulojen hankkimiseen. (Tämä summa on kuitenkin todennäköisesti alempi kuin todelliset syntyneet kustannukset.)
- työhuonevähennys 2019: 900 €
5. Muut kulut
Seuraavat kulut voit myös vähentää verotuksessasi, mutta vähennystä varten tarvitaan
- kuitti
- usein myös perustelu kyseisen menoerän liittymisestä ammatinharjoittamiseen.
Seuraavissa tapauksissa kuitteja ei lähetetä verottajalle, mutta ne tulee säilyttää 6 vuoden ajan, jotta ne voi pyydettäessä näyttää verottajalle:
- pakolliset eläketurvamaksut
- vapaaehtoiset eläkevakuutusmaksut
- matkakulut lentokoneella, laivalla, bussilla tai junalla
- matkakulut kohtuullisesti / perustellusti myös taksilla
- äänitteet
- konserttiliput
- nuotit
- nuottipaperi
- kopiopaperi
- tietokonelevykkeet
- muut toimistotarvikkeet (kynät, kumit, teippi, liima, sakset)
- ammattikirjallisuus (huom. myös lehdet ja lehtitilaukset)
- puhelinkulut (ei kuitenkaan kaikkia koko vuodelta, vaan arvion mukaisesti ellei sinulla ole erikseen yksinomaan työkäytössä olevaa puhelinta)
- tietoliikenneyhteydet (esim. laajakaistaliittymä)
- postikulut
- jäsenmaksut (mm. Suomen Säveltäjät ry)
- IT: ohjelmistojen hankkiminen, päivitykset ja ylläpitomaksut.
6. Muista myös
- korot verovähennyskelpoisista lainoista (esimerkiksi asuntolaina)
- kotitalousvähennys. Verovelvollinen saa vähentää verotuksessa osan käyttämässään asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa tehdystä työstä maksamistaan työkorvauksista. Vähennykseen oikeuttaa tavanomainen kotitalous-, hoiva- tai hoitotyö sekä asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- tai perusparannustyö. Vähennys on enintään 2 400 € vuodessa henkilöä kohti.
Tärkeitä verotukseen liittyviä linkkejä
Tarkista kaikki vähennyksiin liittyvät vuosittaiset korvausmäärät Verohallinnon sivuilta.
- vero.fi (henkilöasiakkaat)
