Muistan halunneeni säveltää lapsesta asti. Olen aina ollut viehättynyt nuottikirjoituksesta, ja vielä nykyäänkin minua kiehtoo paperille piirrettyjen merkkien muuttuminen soivaksi ääneksi. Siksi onkin kenties ironista, että päädyin ensin jazzpianistiksi – jazzperinne kun ei ole erityisen notaatiokeskeistä. Toisaalta, improvisoinnilla ja säveltämisellä on paljon yhteistä, ja omassa työssäni ne myös sekoittuvat: sävellystapani on usein lähellä improvisointia, ja improvisoinnissakin hyödynnän usein valmiiksi sävellettyjä kehikoita.
Kenties merkittävin inspiraation lähde minulle on musiikin historia – rakastan ohjelmistojen penkomista. Sibelius-Akatemiassa opiskelin sekä jazzmusiikin että sävellyksen ja musiikinteorian osastoilla, ja koen että minulla on jossain määrin jalka molemmilla ”puolilla”. Säveltäjäidentiteettini on toki vielä muotoutumassa, ja tuotantoni on yhä varsin suppea. Tällä hetkellä iso osa työstäni musiikin parissa koostuu myös erilaisista sovitus- tai orkestrointitehtävistä – usein puhtaan ”käyttömusiikin” alalla. Sekin on mielekäs tapa olla tekemisissä nuotinnetun musiikin kanssa. Tulevaisuudessa haluaisin säveltää enemmän laulumusiikkia sekä kehittyä pitkien teosten säveltäjänä.
Kolme teosta
Scènes aux champs, sekstetto puhaltimille ja pianolle (2021)
ke. Seinäjoen kaupunginorkesterin Pohjanmaa-puhallinkvintetti ja Artturi Rönkä, piano
Seinäjoki-sali 10.3.2022
Phases klarinetille, sellolle ja pianolle (2019)
ke. Ensemble Recherche
Camerata-sali, Helsingin Musiikkitalo, 17.4.2019
Bells, Chant tenorisaksofonille ja big bandille (2015)
ke. Juhani Aaltonen ja UMO Helsinki Jazz Orchestra, joht. Kirmo Lintinen
Elbjazz-festivaali, Hampuri, Saksa 29.5.2015
Kuva: Teemu Mattson