Sosiaaliturva
- Lyhyesti sosiaaliturvasta
- Eläketurva
- Työttömyysturva
- Sairaus, työkyvyttömyys ja vanhempainvapaat
- Suomen sosiaaliturvaan kuuluminen
Työttömyysturva
Työttömäksi työsuhteesta, yrittäjänä tai apurahan jälkeen
Jos jäät työttömäksi työsuhteisesta työstä (esimerkiksi opetustyö oppilaitoksessa) ja työssäoloehto täyttyy, olet oikeutettu joko Kelan maksamaan peruspäivärahaan tai palkansaajakassan maksamaan ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan (jos olet palkansaajakassan jäsen). Jos työssäoloehto ei kohdallasi toteudu esimerkiksi liian vähäisten opetustuntien vuoksi, voit saada Kelasta työmarkkinatukea.
Yrittäjäasemassa toimivan eli sellaisen, joka ei työskentele työsuhteessa eikä apurahalla, työttömyysturva riippuu YEL-vakuutuksesta ja yrittäjäasemassa tehdyn työn pää- tai sivutoimisuudesta. TE-toimisto määrittelee sen, onko yrittäjä oikeutettu työttömyyskorvaukseen vai ei. Työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuvan yrittäjän tulee pystyä todistamaan TE-toimistolle, että yritystoiminta on loppunut.
Jos yrittäjän työssäoloehto täyttyy, hänen on mahdollista saada ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa joko Yrittäjäkassasta (jos hän on ollut sen jäsen) tai Kelasta (jos hän ei ole ollut Yrittäjäkassan jäsen, mutta on maksanut YEL-maksuja vähintään työttömyyskorvaukseen oikeuttavan työtulon mukaisesti). Jos työttömäksi jääneen yrittäjän työssäoloehto ei täyty, hänen on mahdollista saada Kelasta työmarkkinatukea. Lue lisää täältä.
Jos jäät työttömäksi apurahakauden jälkeen, voit saada työttömyysturvaa sen mukaisesti, mitä teit ennen apurahakautta, eli työssäoloehdon täyttyessä perus- tai ansiopäivärahaa tai muussa tapauksessa työmarkkinatukea. Apurahatyöskentely ei vaikuta työttömyyskorvauksiin, mutta pidentää työssäoloehdon kertymisen tarkastelujaksoa samalla tavalla kuin esimerkiksi poissaolo työmarkkinoilta vanhempainvapaan vuoksi.
Jos sinulla on työttömyyskorvauksiin liittyviä kysymyksiä, voit olla yhteydessä Suomen Säveltäjät ry:n toimistoon.
Yrittäjän työssäoloehto
Yrittäjän työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on edellisten neljän vuoden aikana (48 kuukauden tarkastelujakso) työskennellyt yhteensä 15 kuukautta yrittäjänä ja hänen vakuutuksenalainen työtulonsa ylittää vähintään työttömyysturvaan oikeuttavan vuosittain määriteltävän summan. Työssäoloehtoon lasketaan kaikki vähintään neljä kuukautta kestäneet yrittäjyysjaksot. Yrittäjän työssäoloehtoon lasketaan myös palkansaajan työssäoloehtoon laskettava työ edelliseltä 28 kuukauden ajalta.
Jos yrittäjä kuuluu työttömyyskassaan (Yrittäjäkassa), hänen on työttömänä ollessaan mahdollista saada yrittäjän työttömyyspäivärahaa. Kassaan on pitänyt kuulua vähintään 15 kuukauden ajan ennen työttömäksi jäämistä, ja YEL-maksujen tulee olla maksettuna. HUOM: uusien yrittäjien on mahdollista saada ns. jälkisuojapäivärahaa, jos yritystoimintaa on kestänyt enintään 18 kuukauden ajan ennen työttömäksi jäämistä.
Palkansaajan työssäoloehto
Kun työssäoloehto täyttyy 1.9.2024 mennessä
Työntekijän työssäoloehto täyttyy, kun hän on ollut työsuhteisessa palkkatyössä vähintään 26 viikkoa (noin 6 kk) työttömyyttä edeltäneen 28 kuukauden eli tarkastelujakson aikana, työaika on ollut vähintään 18 tuntia viikossa (opetustyössä vähintään puolet päätoimisen tuntiopettajan alimmasta viikoittaisesta työtuntimäärästä, ja 8 h viikossa jos alalla ei ole päätoimisia tuntiopettajia) ja palkka on ollut vähintään työehtosopimuksen mukainen (tai jos työehtosopimusta ei ole, palkan on pitänyt olla vähintään 1 399 €/kk vuonna 2024).
Työssäoloehdon täyttyminen 2.9.2024 lähtien
Työntekijän työssäoloehto täyttyy, kun hän on kerryttänyt työssäoloehtoa 12 kuukauden ajalta 28 kuukauden tarkastelujakson aikana. Työssäoloehto kertyy palkan perusteella: kokonainen kuukausi, jos olet saanut kalenterikuukauden aikana palkkaa vähintään 930 euroa ja puolikas kuukausi, jos olet saanut kalenterikuukauden aikana palkkaa 465–929 euroa. Työssäoloehtoa kertyy siltä kuukaudelta, jolloin palkka maksetaan. Työssäoloehdon ei tarvitse kertyä yhtäjaksoisesta työstä, vaan siihen lasketaan kaikki tarkastelujakson aikana tehty työ, jonka palkkatulot kerryttävät työssäoloehtoa.
Lue lisää täältä.
Miten apuraha vaikuttaa työttömyyskorvauksiin?
Apurahalla työskentely on työttömyysturvan näkökulmasta työllistymistä omassa työssä, ja sitä kautta se on este kokoaikaisen työn vastaanottamiselle ja työttömyysetuuksien saamiselle apurahan kanssa samanaikaisesti.
Apurahalla työskentely ei myöskään kerrytä työssäoloehtoa, mutta pidentää kuitenkin sen tarkastelujaksoa samalla tavalla kuin esimerkiksi vanhempainvapaa tai muu hyväksyttävä syy olla pois työelämästä. Jos siis jäät työttömäksi apurahakauden jälkeen, työttömyysturva määritellään niiden tulojen perusteella, joita sinulla oli ennen apurahatyöskentelyjaksoa tai -jaksoja.
Yrittäjän työttömyyskorvaus
Yrittäjäasemassa toimivan on työttömäksi jäädessään hankala todistaa työttömyytensä TE-toimistolle. TE-toimisto määrittelee, onko yrittäjä oikeutettu työttömyyskorvaukseen vai ei, ja epätyypillinen työ, kuten apurahakausia, toimeksiantoja ja työsuhteista työtä yhdistävä kokonaisuus ei ole TE-toimiston kaikille virkailijoille ole tuttu. Työttömäksi jääneen yrittäjäasemassa toimivan pitäisikin pystyä vakuuttamaan TE-toimisto siitä, että yrittäjäasemassa tehty työ on todella loppunut.
Työttömyyskorvausoikeuden perusteena voi olla yritystoiminnan loppuminen kokonaan, jolloin myös esimerkiksi YEL-vakuutus on pitänyt irtisanoa. Yritystä ei silti tarvitse lakkauttaa, ja se saa myös pysyä esimerkiksi kaupparekisterissä, ennakonperintärekisterissä ja ALV-rekisterissä. Työttömyyskorvausta voi saada myös soviteltuna, jos yritystoiminta on muuttunut sivutoimiseksi.
Jos yrittäjän työssäoloehto täyttyy, hänen on mahdollista saada ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa joko Yrittäjäkassasta (jos hän on ollut sen jäsen) tai Kelasta (jos hän ei ole ollut Yrittäjäkassan jäsen). Yrittäjän työssäoloehto täyttyy, kun hän on edellisten neljän vuoden aikana (48 kuukauden tarkastelujakso) työskennellyt yhteensä 15 kuukautta yrittäjänä ja hänen YEL-työtulonsa on määritelty riittävän suureksi, ja YEL-vakuutusmaksut on maksettu. Työssäoloehtoon lasketaan kaikki vähintään neljä kuukautta kestäneet yrittäjyysjaksot. Yrittäjän työssäoloehtoon lasketaan myös palkansaajan työssäoloehtoon laskettava työ edelliseltä 28 kuukauden ajalta.
Jos työttömäksi jääneen yrittäjän työssäoloehto ei täyty, hänen on mahdollista saada Kelasta työmarkkinatukea.
Yrittäjä voi rajatuissa tilanteissa olla oikeutettu soviteltuun ansio- tai peruspäivärahaan myös sillä perusteella, että yritystoiminta on muuttunut sivutoimiseksi. Yritystoiminta ei muutu sivutoimiseksi suoraan tulojen tai töiden vähenemisen perusteella, vaan TE-toimisto selvittää sivutoimisuuden. TE-toimisto voi todeta yritystoiminnan sivutoimiseksi esimerkiksi silloin, jos yrittäjä on työllistynyt yritystoiminnan ohella vähintään kuuden kuukauden ajan palkkatyössä.