Suomen Säveltäjät ry on lausunut tekijänoikeuslain uudistuksen esitysluonnoksesta. Toiminnanjohtaja, OTM Vappu Verronen pitää lakiluonnosta tekijävastaisena ja ehdottaa koko paketin palauttamista valmisteluun. Mallia voitaisiin hakea Tanskasta ja Ruotsista.
Kulttuuriala on huolestuneena odottanut ns. DSM-direktiivin kansallista voimaansaattamista. Digitaalisia sisämarkkinoita koskevan direktiivin tavoitteet yhdenmukaistaa eri maiden tekijänoikeuslainsäädäntöä, vahvistaa oikeudenhaltijoiden korkeatasoista suojaa ja helpottaa oikeuksien hankkimista digitaalisissa ympäristöissä eivät kuulosta vaaralliselta, mutta jo alustavat viestit Suomen valmistelusta saivat luovan alan pelkäämään pahaa.
Syyskuun lopussa opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi luonnoksensa lakipaketiksi, ja huolet ovat toteutuneet: ehdotuksessa on monin tavoin minimoitu oikeudenhaltijoiden edut ja lähdetty liikkeelle sisältöjen käyttäjien eduista.
”Ehdotus on laaja ja sisäisesti ristiriitainen, mutta ainakin voidaan todeta, että luonnos ei vastaa direktiivin tavoitteita ja olisi säveltäjien kannalta katastrofaalinen. Ehdotuksissa mennään jatkuvasti aivan uudelle alueelle verrattuna siihen, mitä direktiivi edellyttää. Luonnos tuntuu painottuvan vain teosten saatavuuteen – ei tekijän luovan työn edistämiseen ja oikeuteen määrätä teoksestaan, joka on tekijänoikeuden peruslähtökohta”, Vappu Verronen sanoo.
Ajattelematon opetuspoikkeus
Suomen Säveltäjien toiminnan kannalta keskeinen pelko liittyy muutosehdotukseen, jonka perusteella Kopioston opetussopimukset voitaisiin romuttaa ja jäljelle jäisi vain tarkemmin määrittelemättä jäävä valtion maksama korvaus (14 §). Nyt ns. Kopiosto-korvaukset esimerkiksi nuottien kopioinnista taiteen perusopetuksessa on keskeinen tulovirta taidemusiikin kentälle, ja ne käytetään säveltäjien yhteisiin tarkoituksiin: apurahoihin, avustuksiin, koulutukseen ja tiedotustoimintaan. Näin tekijänoikeuden antama suoja edistää uusien teosten syntyä, juuri niin kuin tekijänoikeuden kannustevaikutuksen kuuluukin.
”Silti esityksessä kehdataan sanoa, että näin säästyisi neuvotteluresursseja eikä esitys vaikuttaisi tekijöiden oikeutettuihin etuihin ja taloudelliseen asemaan, kun kyseessä on yleishyödyllinen opetus eikä ansiotarkoitus. Tämä todistaa, ettei valmistelussa ole ymmärretty esimerkiksi nuottien opetuskäytön merkitystä taiteilijoille ja kustantajille, eikä lainsäädännön vaikutuksia ole muutenkaan arvioitu riittävästi”, Vappu Verronen toteaa.
Nuottien asema erityisenä aineistolajina tulee direktiivin tekstissä esiin, mutta se on Suomen luonnoksessa sivuutettu täysin. Nuottien rajatonta kopiointia ja digitaalista opetuskäyttöä ei voi sallia Suomen laissa. Nuotit on aiemman tietoyhteiskuntadirektiivin perusteella rajattu tällaisen poikkeuksen ulkopuolelle.
Suomen Säveltäjät katsoo, että on tärkeää varmistaa opettajien kannalta helpot tekijänoikeuskäytännöt myös digitaalisessa ympäristössä, mutta opetuksen edut voidaan turvata ns. sopimuslisenssijärjestelyin Kopioston kanssa. Mikäli tekijöiden oikeuksia rajoitetaan enemmän, on direktiivin mukaisesti käsiteltävä suppeasti vain opetuksen havainnollistamista ottein.
Tekijöiden asema sopimuksissa ei parane
Lakiluonnos epäonnistuu myös tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden sopimusaseman parantamisessa. Direktiivi ei koske oikeuksien hallinnointia Teoston kautta, joten nämä säännökset tarkoittavat säveltäjien osalta esimerkiksi kustannussopimusta. Direktiivin perusteella sopimuksissa on varmistettava asianmukaisen ja oikeasuhtaisen korvauksen periaate, sopimuksen kohtuullistamismekanismi ja vaihtoehtoinen riidanratkaisu. Tekijöillä on oikeus saada ajantasaiset ja merkitykselliset tiedot teosten hyödyntämisestä ja peruuttaa oikeudenluovutus, ellei teoksia hyödynnetä.
Tekijänoikeuslain luonnokseen on lähinnä luonnosteltu kolmen vuoden määräaika, jonka jälkeen sopimuksen saisi perua, mikäli teosta ei ole julkaistu kuuden kuukauden sisällä vaatimuksen esittämisestä. Ehdotettu aikajänne on liian pitkä ja julkaiseminen kapea käsite. Tietojensaantioikeutta on rajoitettu monin tavoin, esimerkiksi suhteessa kaupalliseen arvoon ja hallinnolliseen taakkaan.
Vappu Verronen kertoo, että Suomen Säveltäjien yhdessä Tekijäfoorumin kanssa esittämät parannusehdotukset, esimerkiksi edullinen lautakunta riidanratkaisuun, on ohitettu. ”Vähintään lakitekstiin tulisi kirjata oikeus asianmukaiseen ja oikeasuhtaiseen korvaukseen. Ennen kaikkea toivomme Suomessakin ymmärrettävän, että myös taiteilijoiden ja freelancereiden etujärjestöjen tulee halutessaan voida tehdä kollektiivisia järjestelyjä työehtosopimusten tapaan, jotta voidaan määritellä kullekin alalle sopivat vähimmäisstandardit kohtuullisiin ehtoihin.”
Alustapalveluiden vastuuasema ei toteudu
Yksi direktiivin tavoite on löytää tasapaino internetin alustapalveluiden ja teosten oikeudenhaltijoiden välillä, ja tämän “YouTube-kohdan” on sanottu olleen yksi EU:n lobatuimpia hankkeita koskaan. Direktiiviin kirjatut sanamuodot ovat siis pitkän prosessin tulos. Siksi luova ala on vaatinut, että alustapalveluita koskeva kohta tulisi kirjoittaa Suomen lakiin juuri niin kuin direktiivissä seisoo: palveluntarjoaja suorittaa yleisölle välittämisen tai yleisön saataviin saattamisen, kun se antaa yleisölle pääsyn käyttäjien lataamaan aineistoon. Nyt julkaistussa luonnoksessa tämä periaate on onnistuttu vesittämään ja seurauksena on monimutkainen uusi 6 a luku lakiin. Tällainen Suomen oma malli ei korjaa tekijöiden asemaa ja arvokuiluongelmaa eikä auta harmonisoimaan sääntelyä EU:ssa.
Lisäksi luonnoksessa on uusi säännös (23 § 2 momentti), joka menee aivan eri alueelle kuin direktiivin sisältämä “meemipoikkeus”, jolla haluttiin varmistaa sisällönjakopalveluiden käyttäjälähtöiset sisällöt sillä perusteella, että niissä on kysymys esimerkiksi lainauksesta tai parodiasta. Suomen luonnos nimittäin säätäisi lisäksi “sananvapautta edistävän” uuden yleisen lainaussäännöksen: teoksen satunnainen ja osittainen sisällyttäminen toiseen teokseen olisi sallittua, kun sisällyttämisellä olisi teoksessa “toisarvoinen merkitys”.
”Musiikin osalta voi vain kuvitella, kuinka laajasti tätä olisi mahdollista tulkita. Suomen Säveltäjät ehdottaa tämän kohdan poistamista kokonaan. Tekijänoikeuslain sitaattipykälä mahdollistaa lainaamisen. Kaiken kaikkiaan yhdistys vastustaa ehdotettua lakiluonnosta ja vaatii sen palauttamista valmisteluun.”
Kuva: Maarit Kytöharju