14.11.2024
Aino Tenkanen: Viitata
Helsingin Musiikkitalo, Organo
Aino Tenkanen: Viitata
piano, nauha
15′
Jenna Ristilä, piano
14.11.2024 klo 18 Helsingin Musiikkitalo, Organo
Tilaaja: Jenna Ristilä
Aino Tenkanen, musiikki ja äänisuunnittelu
Sofia Keto-Tokoi, esityksen dramaturginen suunnittelu
Jenna Ristilä, piano
Säveltäjä Aino Tenkanen, tanssitaiteilija Sofia Keto-Tokoi ja pianisti Jenna Ristilä ovat rakentaneet yhdessä uutta teosta Ristilän “Tanssiva nainen” -konserttiin. ”Viitata”-niminen soolopianoteos on muotoutunut ryhmän työpajojen pohjalta, joissa on etsitty kokeilevia yhteisöllisiä työtapoja. Teoksen ideaa etsittiin mm. tanssi-improvisaation, erilaisten kehonasentoharjoitteiden ja assosiatiivisen kirjoittamisen avulla. “Työskentelytapamme olivat minulle täysin uusia ja ensin jopa vähän pelottavia”, Ristilä kertoo. “Alusta asti ryhmämme ilmapiiri oli kuitenkin niin inspiroiva ja lämmin, että jopa näin jäykkä klassinen pianisti kuin minä uskalsin heittäytyä kokeilemaan erilaisia improvisaation tapoja.”
”Viitata” kyseenalaistaa perinteisiä länsimaisen taidemusiikin sävellys-, konsertti- sekä teoskäsityksiä. Teoksen nimi viittaa puheenvuoron pyytämisen lisäksi myös sitaattien käyttämiseen – Aino Tenkanen on käyttänyt sävelkielensä pohjalla otteita Natalia Bergin Fantasiasta ja valssista (1851). Bergin teos kuullaan myös Ristilän konsertissa, ja se on ensimmäisiä suomalaisen naisen omalla nimellään Suomessa julkaisemia teoksia.
Pianisti Jenna Ristilän taiteellinen tohtorintutkinto Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa keskittyy suomalaisiin säveltäjänaisiin 1800-luvulta nykypäivään. “Tanssiva nainen” -konsertti on Ristilän tutkinnon kolmas, reilun tunnin mittainen kokonaisuus tanssiaiheisia soolopianoteoksia. “Ohjelma on täynnä jännittäviä ja riemukkaita teoksia, joista montaa ei ole esitetty vuosikymmeniin”, Ristilä kertoo. “Yksi suosikeistani on Mina Boijen valssi, jolle säveltäjä antoi nimeksi Antonio. Sen lisäksi että Boijen musiikki on ihanan kuplivaa ja pianistista, pidän erityisesti siitä, että säveltäjä antoi teokselle miehen nimen! En ole keksinyt yhtään toista pianoteosta, jolla olisi miehen etunimi”, Ristilä naurahtaa.
Säveltäjä Aino Tenkaselle historiallisiin säveltäjänaisiin tutustuminen on ollut mullistava kokemus: hän kokee löytäneensä itselleen eräänlaisen tukijoukon, tradition, johon kuulua. ”Jos olisin nuorena tiennyt näistä naisista ja kuullut heidän teoksiaan, oma polkuni säveltäjänä olisi ollut paljon helpompi ja vähemmän yksinäinen”, Tenkanen toteaa.