Yhdityksen historiakuvien 6. kuvassa vietetään Suomen Säveltäjien 50-vuotisjuhlaa arvokkaissa tunnelmissa. Vasemmalta Mikko Heiniö, Einojuhani Rautavaara, Usko Meriläinen ja Einar Englund.
Suuret juhlavuodet nousevat esiin tärkeinä merkkipaaluina Suomen Säveltäjien toiminnassa.
Erityisen komeasti vietettiin yhdistyksen 50-vuotispäiviä lokakuussa 1995. Jo hiukan ennen varsinaista juhlaviikkoa julkaistiin Erkki Salmenhaaran historiikki Säveltäjänä Suomessa, joka avaa monipuolisesti yhdistyksen toimintaa.
Itse juhlaviikolla ohjelmassa olivat levy-yhtiö Ondinen ja Suomen Säveltäjien yhteistyönä tehdyn laajan äänitekokonaisuuden julkaisu, viikon kestänyt juhlakonserttien sarja sekä huipentumana viralliset juhlallisuudet vastaanottoineen ja illallisineen.
Suomen Säveltäjien toiminta on saattanut yhteen eri ikäisiä säveltäjiä ja muodostanut luontevan foorumin erilaisten tietojen, käytäntöjen ja traditioiden siirtämiseen sukupolvilta toisille.
Juhlaillallisten valokuvassa ravintola Kalastajatorpalla on neljä eri vuosikymmenellä syntynyttä säveltäjää, ikäjärjestyksessä vuonna 1916 syntynyt Einar Englund, vuonna 1928 syntynyt Einojuhani Rautavaara, vuonna 1930 syntynyt Usko Meriläinen ja vuonna 1948 syntynyt Mikko Heiniö.
Mikko Heiniö on yhdistyksen pitkäaikaisin puheenjohtaja
Heistä Meriläinen oli yhdistyksen puheenjohtajana 1981–1992 ja Heiniö hänen jälkeensä peräti 18 vuotta (1992–2010). Tällä rupeamalla Heiniö on Suomen Säveltäjien pitkäaikaisin puheenjohtaja. Hän luotsasi yhdistystä esimerkiksi niin sanottujen genre-sotien aikana, kun käytiin eri musiikinlajien välistä kädenvääntöä esityskorvausten perusteista.
Usko Meriläinen tuki Mikko Heiniön valintaa uudeksi puheenjohtajaksi. Heiniö on muistellut, kuinka Meriläinen aina hänen kesämökillään käydessään totesi nuoremmalle kollegalleen: ”Sinun pitää kohta ottaa tämä puheenjohtajan homma.”
Heiniö on kertonut pitäneensä tärkeänä, että Suomen Säveltäjien johtokunnassa olisi eri sukupolvien edustajia samassa suhteessa kuin jäsenkunnassa. Erotessaan puheenjohtajan tehtävästä vuonna 2010 hän muisteli yhdistyksen vuosikokouksen puheessa:
”Varttuneilla johtokunnan jäsenillä on muun muassa historiallista perspektiiviä, joka varoittaa keksimästä pyörää uudelleen, ynnä taiteellista toleranssia, jota tarvitaan esimerkiksi uusia jäseniä valittaessa. Minun nuoruuteni johtokunnassa se rooli oli Einar Englundilla ja johtokunnan viimeisellä todellisella herrasmiehellä Pentti Raitiolla.”
Teksti: Kimmo Korhonen
Kuva: Suomen Säveltäjien arkisto
Suomen Säveltäjät julkaisee Kimmo Korhosen artikkelisarjan, jossa kuva-arkiston aineiston avulla kerrotaan yhdistyksen 75-vuotisesta historiasta.
