Orkesterit haluavat uutta kotimaista ohjelmistoa, mutta sen rahoittaminen on hankalaa. Säveltäjille taas orkesteritilaukset ovat suoranaisia unelmatöitä. Sibeliuksen seuraajat on suurhanke, jossa nämä pyrkimykset kohtaavat. 100-vuotias Suomi saa kuultavakseen 15 uutta teosta.
Uuden suomalaisen orkesterimusiikin syntyä edistävä Sibeliuksen seuraajat -avaus osuu aikaan, jolloin juhlitaan monia koko taidemusiikkielämää koskettavia virstanpylväitä. Aivan muutaman vuoden sisään mahtuvat Sibelius-juhlavuosi (2015), Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlat (2017), Suomen Säveltäjät ry:n 70-vuotisjuhlavuosi (2015), Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n 50-vuotisjuhlavuosi (2015) ja Sibelius-rahaston 70-vuotisjuhlavuosi (2015).
Suomen Säveltäjät ry käynnisti juhlavuonnaan useita uusia projekteja. Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n ja Sibelius-rahaston kanssa yhteistyössä toteutettu Sibeliuksen seuraajat -hanke on niistä merkittävin. Tämän työn tuloksia kuullaan ympäri Suomea vuonna 2017. Hankkeen teki mahdolliseksi Suomen Kulttuurirahaston (SKR) 150 000 euron avustus. Sen turvin säveltäjät kirjoittavat peräti 15 uutta teosta, jotka orkesterit kantaesittävät.
”Idea lähti eri tahojen yhteisesti ääneen ajatelluista visioista”, kertoo hankkeen taustoista Suomen Säveltäjät ry:n puheenjohtajana vuonna 2014 aloittanut säveltäjä Antti Auvinen. ”Yhdistyksessä tiedostetaan uusien sävellystilausten merkityksellisyys erityisesti säveltäjän ammatinharjoittamiselle, mutta myös laajemmin, taidemusiikin elinvoimaisuutta ylläpitävänä toimintana. Orkestereiden viesti taas on se, että uudet suomalaiset teokset ja niiden kantaesittäminen kiinnostaa, mutta niiden tilaamiseen on vaikea löytää rahoitusta.”
Käännetään katse tähän päivään
Elävien säveltäjien mukaan ottamista koskevat yhteiset visiot ja sävellyspalkkioihin käytettävissä olevat resurssit eivät siis kohtaa. Tämä näkyy kantaesitysten tilastollisena vähyytenä orkestereiden kausiohjelmia katsellessa, vaikka tilaus ja tarve tunnustetaan. Tilanteen korjaamista on suunniteltu jo aiemminkin. Musiikin juhlavuosien suma tarjosi ideoiden toteuttamiselle hyvät puitteet. ”Sibeliuksen seuraajat -nimessä halusimme peilata Sibelius-juhlavuotta 2015 ja samalla muistuttaa kotimaisen ammattisäveltäjyyden merkityksestä suomalaisen identiteetin ja kulttuurin rakentajana”, summaa Antti Auvinen.
Yli 200-henkinen Suomen Säveltäjät ja 30-jäseninen Suomen Sinfoniaorkesterit edustavat yhdessä suomalaisen taidemusiikin poikkeuksellista elinvoimaisuutta. Uusi hanke haluaa kääntää katseen nykyisyyteen. Projektin avulla juhlitaan 100-vuotiaan Suomen säveltaiteen nykytilaa ja sitä kautta klassisen musiikin tulevaisuutta maassamme.
Yhdistykset tiedostavat murroksen ajat ja tuntevat yhteiskuntavastuunsa. He haluavat näyttää, kuinka esittävien taiteilijoiden kanssa työskentelevä säveltäjä voi omaa työtään mystifioimatta rikastaa ja edesauttaa musiikkiyhteisöä niin orkesterin kuin yleisönkin suuntaan. Tilaustöiden onkin tarkoitus heijastaa osallistuvien orkestereiden kokoonpanojen ja profiilien erilaisuutta.
Laajaa Sibeliuksen seuraajat -hanketta ryhtyi koordinoimaan Suomen Säveltäjien yhteydessä toimiva Sibelius-rahasto. Rahasto nimesi tilaussävellystoimikunnan käsittelemään orkestereiden sille esittämät hakemukset. Toimikuntaan kuuluivat yhteistyökumppaneiden puheenjohtajat ja jäsenet tasapuolisella 2+2+2-periaatteella: Antti Auvinen ja Lotta Wennäkoski Suomen Säveltäjät ry:stä, Kalevi Aho ja Christoffer Sundqvist Suomen Sinfoniaorkesterit ry:stä sekä Veli-Matti Puumala ja Petri Kumela Sibelius-rahastosta.
Hankkeessa näkyy laaja alueellinen kirjo
Orkesterit saivat valita yhteistyösäveltäjänsä yhdistyksen jäsenistöstä itsenäisesti, jotta tulokset vastaisivat mahdollisimman hyvin todelliseen ohjelmistotarpeeseen. Orkestereiden tavoin Suomen Säveltäjien jäseniä on ympäri maata, joten ohjeistuksessa orkesterin omalta alueelta olevaa säveltäjää pidettiin hyvänä valintana.
Orkestereita myös kannustettiin mahdollisuuteen tilata teos nykyisen valtavirran ulkopuolisilta ja nousevilta säveltäjiltä. Orkesteriohjelmiston kartuttamisen lisäksi tilaus saattaisi vauhdittaa tällaisen säveltäjän uraa ja taiteellista kehitystä. SKR myönsi tuen täysimääräisenä, ja sen vuoksi kaikki orkestereilta määräaikaan mennessä saapuneet ja perusehdot täyttäneet säveltäjäyhteistyöhakemukset hyväksyttiin.
”Erityisesti alueellinen monipuolisuus toteutuu hankkeessa suorastaan ennennäkemättömästi”, iloitsee Antti Auvinen.
SKR:n tukema Sibeliuksen seuraajat -hanke pyrkii siis historiaa juhlittaessakin pitämään katseen tulevaisuudessa. Samalla se tähtää myös säveltäjien ja orkestereiden yhteistyön vahvistamiseen ja suomalaisen säveltaiteen jatkuvuuden ja ammattimaisuuden tukemiseen. Tilaava ja teoksen esittävä orkesteri toivoo, että säveltäjä osallistuu yleisötyöhön. Säveltäjyyttä halutaan avata yleisölle teoksen esitysvaiheen aikana. Säveltäjä haastetaan myös oman ammattinsa puntaroimiseen ja taiteen yhteiskunnallisen merkityksen peilaamiseen. Hankkeen nimessä näkyvää Sibeliuksen musiikkia, aikaa tai muuta tämän taiteilijapersoonallisuudesta luontevasti syntyvää Sibelius-yhteyttä rohkaistaan myös, säveltäjien niin halutessa, kommentoimaan. Säveltäjien on myös toivottu ottavan huomioon kantaesityksen ajankohta. Säveltäjien ja orkestereiden yhteistyönä soiva teos kun on osa Suomen itsenäisyyden juhlavuotta.
Jarkko Hartikainen
(Kompositio 2/2016)
Yhteistyössä
Suomen Sinfoniaorkesterit ry
Suomen Säveltäjät ry
Sibelius-rahasto
Sibeliuksen seuraajat -hanke toteutetaan Suomen kulttuurirahaston tuella
Kuva:
Suomalainen barokkiorkesteri kantaesittää Jukka Tiensuun uuden barokkiorkesteriteoksen Helsingissä 1. joulukuuta. Kuva: Jaakko Paarvala
Lue myös
Sibeliuksen seuraajilta 15 uutta suomalaisteosta (Suomen Sinfoniaorkesterit ry, 8.9.2017)
Sibeliuksen seuraajat: 14 kantaesitystä syksyllä 2017 (6.9.2017)