Internetin kehitys on tehnyt monipuolisten sisältöjen esittelemisen verkossa helpoksi. Teknologisen kehityksen voi nähdä positiivisena tai negatiivisena ilmiönä. Haluan tässä yhteydessä tarkastella teknologista kehitystä mahdollisuutena, positiivisena voimavarana. Internetin kehitys on moninkertaistanut tarjolla olevan informaation määrän. Informaatio ei tarkoita merkityksellistä tietoa vaan viittaa ainoastaan muodollisiin merkki- tai symboliketjuihin. Näistä ketjuista on mahdollista muodostaa merkityksellistä tietoa mutta informaation olemassaolo itsessään ei ole koskaan tiedon tae. Internetin merkityksellinen hyödyntäminen nostaa lähdekriittisyyden oleelliseksi ominaisuudeksi tai taidoksi. Merkityksellistä on kyky seuloa loputtomasta informaatiovirrasta omien päämäärien ja oman toiminnan kannalta merkityksellinen sisältö. Sisältö, joka profiloituu harmaana massana informaatiotulvassa jää helposti huomioimatta. Säveltäjän on hyvä erottua joukosta, oleellista on erottua positiivisesti.
ANTTI AUVINEN, julkaistu alun perin Kompositio-lehdessä 4/2012
Teknologisen kehityksen suomia mahdollisuuksia voi säveltäjänä tarkastella useista eri näkökulmista. Kehitys voi vaikuttaa paitsi kaikkein oleellisimpaan, työskentelyyn, myös työtilaisuuksien rakentumiseen. Tässä yhteydessä huomio on kiinnitetty jälkimmäiseen eli työtilaisuuksien rakentumiseen ja siihen miten verkko on vaikuttamassa tuossa prosessissa.
Yhdistyksemme jäsenluettelo on hyvin kattava lista suomalaisista ammattimaisesti toimivista taidemusiikin säveltäjistä. Joukossa on säveltäjiä, jotka ovat selkeästi jo luoneet niin sanotun establishmentinsa. Samoin jäsenistöön kuuluu säveltäjiä, jotka ovat tiensä alussa. Säveltäjä, jolla on jo tietynlainen asema ammattinsa harjoittajana eli säännöllisiä sävellystilauksia ja olemassa olevien teosten esityksiä, voi mieltää keskustelun säveltäjän verkkopresenssistä yhdentekeväksi. Yhdentekevää se voi ollakin. Jo saavutettu asema ei verkkopresenssiä viilaamalla muutu enemmän saavutetuksi. Jos kuitenkin tarkastelen vaikkapa omaa mahdollisuuttani selviytyä säveltäjänä seuraavat 50 vuotta, lähtien liikkeelle ei niin saavutetuista asemista, on sangen mielenkiintoista pohtia miten verkko voi olla avuksi tässä selviytymisprosessissa.
Teknologiatyöryhmän yhtenä tavoitteena on ollut pohtia miten verkko vaikuttaa jäsenistön työskentelyyn tulevaisuudessa. Jotta toimenpide-ehdotuksia voi paremmin perustella on tärkeää tietää tämän hetkinen tilanne esimerkiksi siitä miten jäsenistömme tällä hetkellä verkossa profiloituu. Ei ole yhdentekevää miten ja missä yhteydessä tietoa säveltäjästä on verkossa saatavilla. Jos esimerkiksi oletetaan, että kotisivut ovat merkittävä kohde säveltäjästä tietoa etsivälle niin onko jäsenistön kotisivut kunnossa? Ja jos on, niin löytyvätkö sivut hakukoneella? Olisiko tarvetta jakaa jäsenistölle tietoa omien verkkosivujen toteuttamiseen liittyvistä menetelmistä? Onko merkitystä sillä mitä tuloksia, missä yhteydessä ja missä järjestyksessä esimerkiksi Google -haku antaa jäsenistöstämme? Mikä on videon rooli säveltäjien verkkopresenssissä? Onko tietoa ylipäätään saatavilla verkossa? Tällä kaikella on merkitystä. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Miten työtilaisuus, esimerkiksi sävellystilaus, saa alkunsa silloin kun säveltäjä ei ole työllistävälle taholle entuudestaan tuttu? Ja miten verkko siihen nykypäivänä ja tulevaisuudessa voi vaikuttaa? Entuudestaan tuttuus -käsite voi sisältää erilaisia sävyjä. Uransa alkuvaiheessa oleva säveltäjä on luonnollisesti tässä ”ei tuttu” -kategoriassa. Tämä voi korjaantua ajan kuluessa tai sitten ei. Maantieteellinen sijainti vaikuttaa myös. Mielenkiinto säveltäjä X:ää kohtaan voi herätä alueella tai paikassa, jossa säveltäjä X:n edustaman maan taidemusiikkiperinne tai säveltäjät eivät ole usein esillä. Käsitepari ”suomalainen säveltäjä” yleisellä tasolla, yksilöstä puhumattakaan, hahmottuu eri tavoin Virossa kuin vaikkapa Malesiassa. Voi olla tilanteita, joissa valtaosa suomalaisista säveltäjistä, uran vaiheeseen katsomatta, on helposti tuntemattomia portinvartija asemassa olevalle tiedonhakijalle.
On olemassa lukuisia erilaisia hypoteeseja sekä malleja työtilaisuuden syntymisestä tilanteessa, jossa ei ole sisäänrakennettuna ystävyyssuhdetta tai muunlaista sosiaalista kanssakäymistä esimerkiksi säveltäjän ja häntä työllistävän tahon välillä. Jokainen näistä hypoteeseista palautuu jossain määrin edellä kuvattujen kolmen esimerkin alueelle sellaisenaan tai erilaisina yhdistelminä.
- Portinvartijan asemassa valtaa käyttävä henkilö (tai ryhmä) kuulee mielenkiintoisen teoksen säveltäjältä X ja haluaa saada lisää tietoa ko. säveltäjästä. On myös mahdollista, että esimerkiksi sävellystilaus syntyy pelkästään tämän positiivisen kuuntelukokemuksen pohjalta.
- Edellä mainittu portinvartija saa tai hankkii positiivisen suosituksen riittävän merkitykselliseltä taholta koskien säveltäjää X ja haluaa saada lisää tietoa ko. säveltäjästä. Edelleen on myös mahdollista, että säveltäjää X työllistävä päätös syntyy ainoastaan tuon suosituksen pohjalta.
- Jostain tietystä syystä portinvartija etsii juuri tietynlaista säveltäjää, jolta voitaisiin tilata uusi teos tai tietynlaista teosta, joka halutaan esittää. Portinvartijalle syntyy tarve kartoittaa mahdollisuuksia.
Aina kun ollaan ihmisten kanssa tekemisissä asioiden syy ja seuraus suhteet ovat komplekseja ja moniulotteisia. Mikään ei ole yksinkertaista. Toisaalta kaiken ei tarvitse olla monimutkaista. On syytä myös muistaa, että perinteinen ”kilauta kaverille” -proseduuri on yhä laajalti käytössä ja perinteinen tapaaminen on tehokas tapa edesauttaa omaa työllistymistään. Joka tapauksessa tämän kirjoituksen näkökulmasta merkityksellistä on portinvartijan heräävä mielenkiinto säveltäjää kohtaan ja syntynyt tarve saada lisää tietoa ko. säveltäjästä. Verkon rooli on tässä prosessissa merkittävä. Ja väitän, että tulevaisuudessa verkon rooli erilaisine hakukoneineen on nykyistäkin merkittävämpi. Riittävästi koulutettu tai muuten harjaantunut ihminen kykenee toimiaan verkossa myös tulevaisuudessa siten, että oleellinen haettava asia filtteröityy bittitulvasta merkitykselliseksi käsitykseksi asiain tolista. Säveltäjälle voi olla hyvinkin hyödyllistä generoida tavalla tai toisella olosuhteet, jossa tuohon mainittuun bittitulvaan sisältyy mahdollisimman kattavasti oleellinen aines omasta taiteellisesta substanssista.
Kun portinvartijan mielenkiinto on tavalla tai toisella herännyt hän tekee mitä todennäköisimmin Google (tms.) -haun kyseisen säveltäjän nimellä. Mahdollisesti myös muutamia tarkentavia hakuja. Se, millaista informaatiota haku tuottaa vaikuttaa väistämättä siihen millainen vaikutelma haun kohteena olevasta säveltäjästä syntyy. Haun tulokset vaikuttavat siihen onko haun kohteena oleva säveltäjä se, jonka musiikkia halutaan esittää tai tilata. Oleellista on säveltäjän mahdollisuus vaikuttaa siihen millainen kuva hänestä syntyy verkkohaun perusteella. Erityisesti säveltäjällä on elämänsä mahdollisuus vaikuttaa siihen löytyykö verkosta ylipäätään mitään tietoa hänestä säveltäjänä.
Usein hakuja tekevällä taholla (portinvartija) on käytettävissä niukasti aikaa mutta paljon keskenään kilpailevia mahdollisuuksia (säveltäjiä). On oleellista, että tietoa löytyy verkosta heti. Sen jälkeen myös ensivaikutelma kohteesta voi muodostua tärkeäksi. Ensivaikutelma on tärkeä ainakin kahdesta eri näkökulmasta. Ensiksikin on merkityksellistä millaisena säveltäjää käsittelevä verkkosisältö näyttäytyy. Tämä tarkoittaa taiteellista ja informatiivista sisältöä mutta myös sivuston teknisiä ratkaisuja. Toiseksi on oleellista tiedostaa tärkeäksi se millaisessa ympäristössä säveltäjää käsittelevä sisältö esiintyy verkossa. Onko sisältö esimerkiksi Music Finland -ympäristössä vai Suomi24 -ympäristössä? Olen täysin varma, että tämä ei ole yhdentekevää. Erityisesti tiukoissa valintatilanteissa tällaisella on merkitystä.
Alla tarkastelun kohteena on miten jäsenistömme tällä hetkellä profiloituu verkossa. Tarkasteltavan jäsenistön määrää oli rajattava, jotta työmäärä pysyi edes jossain määrin kohtuullisena. Yhdistyksessämme on 194 jäsentä ja näistä 127 sai kotimaan tilityksiä vuonna 2012. Hakujen kohteeksi rajattiin nuo 127 tilityksiä saanutta säveltäjää. Tilityksiä saavien jäsenien määrä ei vuosittain juurikaan vaihtele vaikka tilityksiä saavat henkilöt voivatkin vaihdella. Lisäksi tilitys on jonkinlainen merkki ammattimaisuudesta tai ainakin siitä, että säveltäjän teokset ylipäätään soivat. Toki säveltäjä voi saada teosten esityksistä tuloja myös muualta kuin Teoston kautta mutta rajaus on yhtäkaikki perusteltu ja mielestäni tarkoitusta palveleva. On sanomattakin selvää, että verkko on dynaaminen ympäristö ja hakutulokset muovautuvat erilaisiksi eri aikoina. Mainittakoon myös vielä, että erilaisten hakuhistorioiden vaikutukset eliminoitiin tässä hakuprosessissa.
Jokaisella 127 säveltäjänimellä tehtiin 1-4 Google -hakua. Hakutuloksista noin seitsemän ensimmäistä tulosta oli etusijalla hahmotettaessa miten kukin säveltäjä verkossa profiloituu ja millaista tietoa säveltäjästä on mahdollista muodostaa rajoitetussa ajassa. Menetelmä on hyvin yksinkertainen mutta tehokas. Lisäksi se on toistettavissa huomattavan kustannustehokkaasti. Olisi mielenkiintoista selvittää myös millaisia taiteellisia sisältöjä säveltäjistä on löydettävissä verkossa. Taiteellinen sisältö on kaiken alku sekä perusta. Tämän kartoituksen tarkoitus oli kuitenkin selvittää ainoastaan miten säveltäjämme profiloituvat verkkohakujen perusteella.
Wikipedia
Wikipedian sisältöjä voi jokainen halutessaan luoda ja muokata. Näin ollen säveltäjä voi halutessaan luoda itsestään haluamansa kuvauksen Wikipediaan. Toki Wikipedia -kuvauksen kohde voi olla joku muu kuin kuvaksen tekijä itse. Tämä tarkoittaa sitä, että Wikipediasta löytyvän säveltäjäkuvauksen tekijä ei välttämättä ole säveltäjä itse. Tämän kartoituksen hakujen kohteina olleista säveltäjistä 72% omaa Wikipedia profiilin, joka tulee hakukoneen tuloksissa helposti esille. Reilu neljännes säveltäjistä ei Wikipedian kautta profiloidu.
Wikipedia on hakukoneen tuloksissa ensimmäisellä sijalla peräti 51% säveltäjistä. Toisin sanoen hieman yli 2/3 niistä säveltäjistä, joiden kohdalla Wikipedia -sisältöä hakukoneella välittömästi löytyy, se tulee esille heti ensimmäisenä, hakukoneen tulosten perusteella merkityksellisimpänä hakutuloksena. Jo tämän perusteella voi sanoa, että Suomen säveltäjät ovat Wikipediassa voimakkaasti läsnä ja että tiedon hakijat tietoa etsiessään näyttävät löytävän juuri Wikipedia -sisältöjä.
Music Finland
Samoin kuin Wikipedia -ympäristö Music Finlandin (ent. Fimic) säveltäjäsivut ovat huomattavan hyvin esillä hakukonetuloksissa. 75% säveltäjistä omaa sellaisen Music Finland -profiilin, jonka hakukone löytää.
Audio ja video
Wikipedia tai Music Finland ei tällä hetkellä, ainakaan hakujen kohteina olevien säveltäjien suhteen, sisällä juurikaan audio- tai videomateriaalia. Ko. materiaalia kuitenkin on verkossa. Ja näin kuuluukin olla. Verkko on lähtökohtaisesti visuaalinen ympäristö ja olisi perin outoa, jos verkkoa hyödynnettäisiin ainoastaan sanomalehtien keinovaroin. Säveltäjä voi periaatteessa ladata soivia näytteitä teoksistaan verkkoon esimerkiksi SoundCloud tai MySpace -sivustoille, huolehdittuaan ensin tarvittavista lupamenettelyistä. Vastaavia sivustoja on toki muitakin. Tällaiset sivustot ovat varsin tehokkaita alustoja silloin kun musiikkia halutaan saattaa kuunneltavassa muodossa verkkoon. Kuitenkin ainoastaan 10 % säveltäjistä käyttää tällaisia sivustoja tavalla jonka hakukone huomioi.
On huomion arvoista, että kukaan hakujen kohteista ei profiloidu hakukoneen tuloksissa ensimmäisenä SoundCloud -sivuston tms. kautta.
Videon suhteen tilanne toisenlainen. 65% säveltäjistä profiloituu videosisältöjen kautta. Vaikka sisältöjen arviointi on lähtökohtaisesti rajattu tämän esityksen ulkopuolelle on selvyyden vuoksi todettava, että merkittävä osa esiin tulevasta videomateriaalista on muuta kuin säveltäjä teosten esityksiä, soivaa musiikkia. Hakukoneen löytämä videomateriaali sisältää runsaasti mm. säveltäjän haastattelumateriaalia.
Käytännössä vain kaksi hakujen kohteina ollutta säveltäjää profiloituu videosisältöjen kautta hakukoneen tuloksissa ensimmäisenä. Hakukone ei löytänyt videosisältöjä 45 säveltäjältä.
Kustantajat ja blogit
Kustantajan rooli säveltäjän promootiossa on ollut viime aikoina useaan otteeseen esillä eri yhteyksissä. Ottamatta kantaa sen enempää kustantajan tehtäviin voi todeta, että 12 % haun kohteena olevista säveltäjistä profiloituu jossain määrin kustantajan ylläpitämän sivuston kautta. Kustantaja ei noussut hakutuloksissa ensimmäiseksi kenenkään kohdalla.
Yksi mielenkiintoinen verkossa vaikuttamisen muoto ovat erilaiset blogit. Haun kohteista viideltä löytyi hakukoneen avulle helposti blogi -näkyvyyttä ja näistä yhdellä blogi oli hakutuloksissa ensimmäisenä.
Valtaosa yhdistyksemme ammattimaisesti toimivista säveltäjistä ei profiloidu verkossa bloggaajina.
Sosiaalisen median yhteisöt
Suomen säveltäjät ry:n jäsenistön sosiaalinen media -profiili voisi olla kiinnostava tutkimuskohde. Millaisena näyttäytyisikään tuo kiehtova ”Susäsome”, Suomen säveltäjien sosiaalinen media? Tämän kartoituksen yhteydessä hakukoneen tuloksien tarkastelu ulotettiin kattamaan myös osa sosiaalisesta mediasta. Sosiaalinen media vaatii kuitenkin määrittelyä. Sosiaalisen median voi jakaa karkeasti noin seitsemään luokkaan. Sen voi katsoa kattavan esimerkiksi mikrobipalveluita (esim. Twitter), blogipalveluita (esim. Blogger), linkkien ja uutisten jakopalveluita (esim. Digg tai Reddit), yhteisöpalveluita (esim. Wikipedia), mediapalveluita (esim. Vimeo, YouTube tai Flickr). Se voi kattaa myös erilaisia virtuaalimaailmoja (esim. Second Life). Lisäksi sosiaalinen media on erilaisia yhteisöjä (esim. Facebook).
Ei ole yhdentekevää miten säveltäjä sosiaalisessa mediassa toimii ja profiloituu. Säveltäjän työllistymisen näkökulmasta mediasisältöjen saatavuus vaikkapa YouTube tai Vimeo -palvelun kautta voi hyvinkin olla merkityksellistä. Samoin Wikipedia -profiili voi olla hyödyllinen. Vaikuttaminen sosiaalisen median yhteisöissä saattaa olla myös merkityksellistä säveltäjän työllistymiselle, tavalla tai toisella. Alla olevassa sosiaalinen media on rajattu kattamaan rajoitettu määrä sellaisia palveluita, joiden tarkoitus on joidenkin tulkintojen mukaan pääasiassa palvelun käyttäjien keskinäinen verkottuminen. Tällaisella verkottumisella voi toki olla kauas kantavia merkityksiä. Tässä kartoituksessa sosiaalisella medialla tarkoitetaan ensisijaisesti Twitter, LinkedIn ja Facebook -yhteisöpalveluita. Myönnän, että rajaus on väkinäinen ja se suorastaa nauraa hienotunteisuuden käsitteelle.
On kiinnostavaa havaita miten hakujen kohteena olevat säveltäjät profiloituvat sosiaalisen median yhteisöjen kautta. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että jos hakukone ei jotain löydä se ei automaattisesti tarkoita että sitä ei ole. Hakukoneen tulos kertoo vain sen mitä hakukone helposti löytää ja siitä voi loogisesti päätellä vain sen mitä hakukone ei helposti löydä. Kaikki muu on eriasteista spekulaatiota. Luonnollisesti sillä, miten helposti jokin asia hakukoneen haun perusteella tulee verkossa esille, on väistämättä monenlaista merkitystä. Ja jos jokin asia jää hakukoneelta huomaamatta, siihenkin on varmasti syynsä. Varovaisesti päätellen voisi olettaa, että kenties ko. piiloon jäävä asia ei ole hahmottunut aiempia hakuja tehneille sellaisena entiteettinä, joka vaatii klikkauksen tai linkityksen muilta sivustoilta. On oleellista tiedostaa mitä näistä hakutuloksista voi tai kannattaa päätellä.
Mielestäni merkityksellinen huomio on, että haun kohteina olleet säveltäjät profiloituvat huomattavasti enemmän sosiaalisen median yhteisöjen kuin esimerkiksi blogien tai vaikkapa SoundCloud -palvelun kautta. Toisaalta säveltäjät eivät näytä profiloituvan hakukoneen tulosten perusteella ensisijaisesti sosiaalisen median yhteisön vaikuttajana. Ainoastaan yhden säveltäjän kohdalla Facebook -profiili oli hakukoneen tuloksissa ensimmäisenä.
Muut osumat
Jokainen hakujen kohteina olleista säveltäjä sai muita kuin edellä kuvattuja hakukoneosumia. Joillakin näitä muita osumia on huomattavan paljon. Lehdistö, verkkokaupat, festivaalit tai vaikkapa YLE tulivat usein hakukoneen tuloksissa esille. Verkkokauppoja samoin kuin vaikkapa festivaaleja on hyvin paljon ja niiden tuotannollinen, taiteellinen tai työllistävä merkittävyys on vaihtelevaa. Jää haun tekijän arvioitavaksi ja arvotettavaksi millainen verkkopresenssi on merkityksellistä ja valintatilanteessa ratkaisevaa.
Sekoittuvat kohteet
Säveltäjän tunnettuudella on vaikutusta siihen miten paljon hakutuloksia hakukone kunkin säveltäjän kohdalla löytää ja miten paljon tai vähän muuta häiritsevää ainesta hakutulokseen sisältyy. Ammattimainen, merkityksellinen ja jollain tavalla menestyksekäs taiteellinen toiminta tarkoittaa yleensä myös laajahkoa kiinnostusta säveltäjän työtä kohtaan. Tämä näyttää generoivan hakukoneen tuloksiin täsmällisesti hahmottuvaa informaatiota, joka tuottaa vaikutelman ”häiriöttömästä” verkkopresenssistä. Ja edelleen tällainen presenssi generoi puolestaan lisää verkkopresenssiä uusien linkitysten muodossa. Prosessi on näin ollen jossain määrin itseään ruokkiva.
Tässä kartoituksessa hakutuloksiin sisältyi lähes poikkeuksetta muita, varsinaista hakua hämärtäviä osumia. Toisin sanoen ainesta, joka ei liity varsinaiseen haun kohteeseen. Monelle säveltäjällä voi olla esimerkiksi aktiivinen kaima, jonka verkkopresenssi jossain määrin ”sotkee” säveltäjän omaa verkkoprofiilia. Samoin tavanomainen nimi voi vaatia haun tekijältä useita tarkentavia lisähakuja. Muitakin hakutuloksien tulkitsemista vaikeuttavia häiriötekijöitä on olemassa. Vain kolmella hakujen kohteena olleella säveltäjällä muita ”sotkevia” osumia ei tullut lainkaan. Näissä kolmessa tapauksessa maailmanlaajuinen tunnettuus on jo olemassa.
Tällaiset ”sotkevat” osumat hakukoneen tuloksissa voivat olla hyvin kiusallista. 20 säveltäjän kohdalla (16 %) ”sotkeva” muu aines sekoittui huomattavan häiritsevästi oleelliseen ainekseen, haun varsinaiseen kohteeseen. Yli puolessa näistä tapauksista varsinainen haun kohde sekoittui täysin muuhun ”sotkevaan” ainekseen. Näissä tapauksissa tiedon löytäminen verkosta ilman huomattavia lisätarkennuksia hakukoneen toimintaan oli erittäin haasteellista, jopa mahdotonta. Lisätarkennukset voivat myös olla haaste. Joissain tapauksissa onnistunut tai merkityksellinen lisätarkennus vaatii käytännössä taustatietoja jopa itse haun kohteesta. Jos oletetaan, että haun kohteesta ei tiedetä juuri mitään aloitettaessa hakuprosessia on tällaisen lisätarkennuksen tekeminen hakuun mahdotonta.
Omat verkkosivut
Noin kolmasosa hakujen kohteina olleista säveltäjistä ylläpitää sellaisia omia verkkosivuja, jotka hakukone löytää vaivattomasti. Ja edelleen hakukone löytää ensimmäiseksi yli puolet näistä säveltäjien omista sivuista.
Näyttää siltä, että omat sivut ovat melko ahkeran linkittämisen ja klikkaamisen kohteena verkossa. Hakujen perusteella voi kuitenkin todeta, että 85 säveltäjää on ilman omien sivujen tuomaa vaikutusta. Tähän voi olla monia tietoisia tai tiedostamattomia syitä jotka liittyvät taitoihin tai taidottomuuteen. Ajattelen, että omista verkkosivuista ei voi olla varsinaista haittaa yhdellekään säveltäjälle. Sivujen tekemisen voi ulkoistaa ja ylläpitäminen on mahdollista minimoida. Music Finlandin nuotiston materiaalia on mahdollista linkittää omille sivuille, jolloin myös nuottiesimerkkejä voi olla löydettävissä ns. samalta tiskiltä. Toki verkko on alue, kuten vaikkapa veneily, johon saa halutessaan upotettua kaikki omat ja perheenjäsenten rahat. Verkkopresenssi voinee kuitenkin kellua myös pienellä satsauksella. Useammaltakin taholta on lausuttu äänen toive siitä, että säveltäjää esittelevä materiaali tulisi olla helposti ja mielellään persoonallisesti erottuvalla tavalla saatavilla verkossa. Mikä on parempi keino tähän kuin omat verkkosivut? Voisi sanoa, että omissa verkkosivuissa jäsenistöllä on petrattavaa.
Verkko on globaali alusta ja näin ollen myös verkkopresenssi on globaalilla tasolla hahmottuva ilmiö. Vaikka taidemusiikin säveltäjä työskentelee automaattisesti marginaalissa (monikertaisesti) on globaali marginaali huomattavan laaja ja monipuolinen kenttä. Siellä mahtuu operoimaan myös tuota maagista establishmentiaan vielä rakentava säveltäjä ikään tai maantieteelliseen sijaintiin katsomatta. Verkossa ei ole kehäkolmosta. Jokainen voi olla yhtälailla keskiössä. Säveltäjä, jonka musiikillinen anti ja sisältö on tarpeeksi puhuttelevaa ja mielenkiintoista hyötyy halutessaan verkon mahdollisuuksista huomattavasti.
Teknologiatyöryhmä:
Antti Auvinen
Otto Romanowski
Ilkka Niemeläinen