nkodaa on tituleerattu ”nuottien Spotifyksi”. Se on noussut nopeasti maailman suurimmaksi nuottitietokannaksi ja yhdeksi sovelluskauppojen suurimmista ohjelmistoista. nkodan perustaja Lorenzo Brewer (s. 1995) vieraili elokuun lopussa Helsingissä. Säveltäjä Jarkko Hartikainen keskusteli Brewerin kanssa nkodan ilmiömäisestä kasvusta ja kehitysnäkymistä.
”Minun sukupolveni kasvoi musiikin kuluttajaksi Spotifyn ja vastaavien suoratoistopalveluiden aikana. Meille ne muodostivat pääasiallisen tavan kuunnella musiikkia ja tutustua eri artistien ja säveltäjien tuotantoon”, Brewer kertoo.
”Muistan aloittaneeni elokuvamusiikista ja päätyneeni hämmästelemään Stockhausenia”, Brewer kuvailee nuoruusvuosiaan Spotifyn äärellä.
Alun perin säveltäjäksi aikonut Brewer tuskastui kiinnostavien sävellysten nuottien hankalaan ja kalliiseen saatavuuteen. Aloittelevalla opiskelijalla ei ole aikaa eikä varaa tilata uusia partituureja vain selvittääkseen, miten mielenkiintoisia asioita on notatoitu. Nyt homma hoituu kuukausimaksulla minuuteissa.
nkodassa on tarjolla yli 100 000 teosta (yli 30 miljoona sivua) kaikista musiikkigenreistä. Palvelu hyödyntää uusinta, omistamaansa ja varta vasten sitä varten kehitettyä tiedostoformaattia. Siinä nuotti kuin nuotti skaalautuu kauniisti (ja nopeasti!) kaikille näyttötyypeille ja vie pdf-tiedostoa huomattavasti vähemmän tilaa.
Käyttäjä voi tallentaa nuotteja myös offline-käyttöä varten, jotta esitys ei tökkää huonoon verkkoyhteyteen. Formaatti on myös suunniteltu turvalliseksi laitonta kopiointia vastaan.
nkoda auttaa omassa työssäni
Olen itse käyttänyt nkodaa nyt reilun viikon. Saan silmänräpäyksessä tarkasteltavakseni etsimäni Sciarrino-notaation, Brahms-orkestraation tai Bach-ahtofuugan. Aivan yhtä nopeasti kuin Spotify, Tidal, YouTube ja vastaavat tuovat kuuluville teosten äänitteet. Tämä nopeuttaa huomattavasti omaa sävellys-, analyysi- ja opetustyötäni, puhumattakaan satunnaisista soittokeikoista tai spontaanista jamittelusta ystävien kesken.
nkoda ehdottaa käyttäjälle kiinnostavia partituureja perustuen ohjelman aiempaan käyttöön, aivan samoin kuin Spotify tekee. nkoda tarjoaa myös teemoitettuja, kuratoituja ”soittolistoja” kuten ”Sinfonian evoluutio”, ”Aikamme orkesterimusiikki” tai ”Ooppera-alkusoittoja”.
Kuratointia tekee Brewerin mukaan tällä hetkellä yksi ihminen, mikä selittääkin nykymusiikkivalintojen silmiinpistävän angloamerikkalaispainotuksen. Tämä muuttuu varmasti monipuolisemmaksi palvelun yleistyessä ja katalogin kasvaessa.
Omat kiireellisimmät hakuni kuten Chaya Czernowin, Rebecca Saunders, Mark Andre ja Helmut Lachenmann tuottivat vielä olemattomia tai laihoja tuloksia. Leoncavallon Pajatsosta löytyi vain saksankielinen pianopartituuri. Syyksi Brewer mainitsee, että näiden säveltäjien tai teosten kustantamot ovat vasta viimeistelemässä partnerisopimuksia tai toimittamassa nuotteja.
Tarkoituksena on lopulta saada mukaan kaikki maailman nuotit – myös kustantamattomien nykysäveltäjien teokset suunnitteilla olevan aggregaatiopalvelun kautta.
Mukana on myös sosiaalisen median aspekti, sillä käyttäjät voivat liittyä erilaisiin yhteisöihin tai suositella nuotteja kavereilleen. Käyttö on suoratoistopalveluihin tottuneelle tuttua, sanastoa myöten. Esimerkiksi säveltäjiä ja muita musiikintekijöitä kutsutaan yksinkertaisesti yhteisellä termillä ”artist”.
nkoda pohtii organisaatiolisenssejä
”Teknologian käytössä edistyksellinen Suomi voisi olla sellainen maa, jossa nkoda otettaisiin ensimmäisten joukossa laajamittaiseen käyttöön.” Brewer tapasi juuri ennen haastatteluani Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n edustajia. Taideyliopistossa pohditaan parhaillaan, miten palvelua voisi tarjota esimerkiksi kirjaston tietokantojen tapaan opiskelijoille ja henkilökunnalle. Brewer puhuukin jo organisaatiolisensseistä, joita nkodan kotisivuilla ei tosin vielä tarjota.
Palvelussa on partituurien lisäksi tarjolla stemmat, mikä tekee vaikkapa kamarimusiikin esittämisen tableteilta helpoksi. Katalogissa on myös paljon opintomateriaalia soittoharrastuksesta kiinnostuville vasta-alkajille. Käyttäjät voivat tehdä merkintöjään nuotteihin, ja esimerkiksi äänenjohtaja voi lähettää jousituksensa koko sektiolle.
Merkintätyökaluja voi käyttää myös vaikkapa analysointiin. Ideoimmekin Brewerin kanssa, kuinka Sibelius-Akatemiassa opettamani Uusimman musiikin luentopraktikumin opiskelijat voisivat tehdä ja lähettää kotiläksynsä tarkastettavaksi nkodassa.
Merkintöjä voi myös jakaa erilaisissa käyttäjäyhteisöissä tai verrata eri käyttäjien merkintöjä. Muistan, kuinka reilu kymmenen vuotta sitten Berion sellosequenzan autenttisen version sai itselleen vain menemällä sellisti Rohan de Saramin mestarikurssille. Hänellä olivat säveltäjän juuri ennen kuolemaansa tekemät merkinnät, jotka eivät olleet ehtineet kustantajalle asti. Nyt ne leviäisivät todennäköisesti saman tien nkodan merkintä-layerinä käyttäjäyhteisöissä.
nkoda lupaa oikeudenmukaista rahanjakoa
Tekijänoikeuskysymykset on otettu suunnittelussa alusta asti huomioon: Siksi suuretkin kustantamot ovat jo lähteneet tai lähdössä mukaan. Teosmäärä kasvaa noin 100 niteen päivävauhtia, joskin suurin lisäysrytinä alkaa jo olla takanapäin. Kriittinen massa on pian tavoitettu ja tarjonta oikeasti kattavaa.
Mutta hetkinen.
Omien huomioideni mukaan monest musiikintekijät ovat kriittisiä, suorastaan kiukkuisia Spotifytä kohtaan. Radioheadin Thom Yorke on kutsunut sitä ”kuolevan teollisuudenalan viimeiseksi epätoivoiseksi pieruksi”. Taiteilija Teemu Mäki on osoittanut syvää huolta suoratoistopalveluiden ansaintalogiikan kaventaessa tekijän osuutta entisestään, jolloin koko ala on vaarassa näivettyä.
Spotify jakaa voittonsa levy-yhtiöille ns. markkinaosuusmallin mukaan niin, että eniten soitettu yhtiö saa suurimman potin. Tässä suuryritykset voittavat ja pienet toimijat saattavat kadota alalta kokonaan.
Miten nkoda aikoo estää korvauksiinsa pettyneiden artistien katalogien dramaattiset poisvedot, joista Spotify on joutunut aika ajoin kärsimään?
”Meidän lisensiointimme toimii toisin. Käytämme niin kutsuttua user centric -lisensiointia. Yksinkertaistettuna tämä tarkoittaa sitä, että jos kuukauden aikana käyttäjä katsoo 50 % ajastaan Paavo Heinisen ja toiset 50 % Kaija Saariahon nuotteja, menee hänen kuukausimaksunsa tuotto tasan näiden säveltäjien oikeudenomistajille. Kustantaja sitten tilittää säveltäjälle hänen osuutensa aivan kuten perinteisen nuottimyynninkin kanssa.”
Huomaankin myös Spotify-kriittisen Radioheadin koko tuotannon löytyvän nuotteina nkodasta.
Nuotit ja äänitteet samaan palveluun?
Miten saada ihmiset käyttämään maksullista palvelua, kun ScoreFollowerin kaltaiset tavat käyttää olemassa olevaa, käyttäjälle ilmaista teknologiaa (YouTubea) yleistyvät?
YouTubessahan on paljon videoita, jossa videolla näkyvien nuottien sivunkäännöt etenevät ääniraidalla esitettävän musiikin tahtiin. Käyttäjä voi keskittyä täysin musiikin seuraamiseen.
Tapasin heinäkuussa ScoreFollowerin perustajan Zach Thomasin Darmstadtissa. ScoreFollowerissa sivunkäännöt tehdään käsityönä, ja kokoelma on lähinnä elävien säveltäjien musiikkia. Hänkin kertoi aktiivisesta yhteistyöstä kustantajien kanssa.
nkodassa pitää vielä naputella näytön oikeaa alakulmaa siirtyäkseen eteenpäin.
”Olemme jo kehittelemässä eri äänitepalvelujen integraatiota sovellukseen. Jopa automaattisista, äänitettä seuraavista sivunkäännöistä alkaa olla positiivisia tuloksia tuotekehittelyssämme. Tulevaisuudessa voi olla mahdollista kuunnella esityksiä automaattisen sivunkäännön kanssa”, Brewer väläyttää.
Saatavuusmuuri murtuu!
Pakko myöntää, että olen erittäin toiveikas.
Löysin palvelusta upouuden, tietokoneella piirretyn edition eräästä opetustyössä käyttämästäni teoksesta, jonka käsinkirjoitetun laitoksen vaikeaselkoisuutta opiskelijat ovat valitelleet. En tiedä kauanko tämän uuden edition olemassaolon hoksaamiseen minulta olisi mennyt ilman nkodaa.
”Loistavaa!”, Brewer innostuu. ”Tuo on juuri sitä, mitä olen halunnutkin saada aikaan. Mahdollisimman paljon mahdollisimman hyviä nuotteja nuoren polven opiskeltavaksi!”
nkoda mullistaa pitkällä tähtäimellä esitysmateriaalien käytön. Silti sen suorin ja nopein vaikutus on perinteisen kustannus- ja jakelutoiminnan kankeudesta syntyneen nuottien ”saatavuusmuurin” murtuminen. Tämä on ihan ymmärrettävää. Syntyihän koko projektin idea aloittelevan sävellysopiskelijan tarpeesta.
Jarkko Hartikainen
kirjoittaja on vapaa säveltäjä ja musiikkikirjoittaja sekä osa-aikainen musiikkianalyysin tuntiopettaja, joka asuu tilanteen mukaan joko Helsingissä tai taiteilijaresidensseissä ympäri maailmaa
Katso myös
[Kuva: Lorenzo Brewer ja Jarkko Hartikainen. Kuvaaja: Jari Eskola]
[11.9.2018]