Leevi Madetoja (1887–1947) testamenttasi teostensa tekijänoikeustulot Suomen Säveltäjät ry:lle, joka hallinnoi vuonna 1997 perustettua Madetoja-säätiötä. Säätiö käyttää tekijänoikeustuloja Madetojan teosten lisäksi muun suomalaisen musiikin edistämiseen, erityisesti sävellystilausten avustamiseen.
Vuoden 2018 avustukset jaettiin säätiön hallituksen kokouksessa 5.3.2018. Avustukset jaettiin säätiön perusajatuksen mukaisesti sävellystilauksille. Tänä vuonna jaettu kokonaissumma on 68 000 euroa, mikä oli säätiön 20-vuotisjuhlavuoden kunniaksi hiukan tavanomaista suurempi. Tuettujen hankkeiden kirjo on tänäkin vuonna laaja; siihen kuuluu niin näyttämömusiikkia, soolosoitinteoksia, kamarisävellyksiä kuin vokaalimusiikkiakin.
Erilaisia näkökulmia näyttämötaiteeseen
Tuettujen hankkeiden joukossa on useita näyttämöteostilauksia, muun muassa kehitysvammaisten näyttelijöiden vapaa teatteriryhmä DuvTeaternin organisoima musiikkiteatteriesitys, jolla juhlitaan teatterin 20-vuotisjuhlavuotta syksyllä 2019. Musiikki tähän ”Släktkrönika”-työnimellä kulkevaan esitykseen on tilattu Markus Fageruddilta, ja muusikoina esityksessä toimivat Resonaarigroup sekä Wegelius Kammarstråkar.
Toisenlainen, äänen tilan ja näyttämön materiaalisuuden näkökulmasta näyttämötaidetta tarkasteleva hanke yhdistää Perttu Haapasen säveltämää musiikkia ja nukketeatterin keinoja. Petri Kumelan soittama ja tutkija Otso Lähdeojan kehittämä kitara, ”soitettava kaiutin”, sekä laajentaa kitaran luonnollisen resonanssin eräänlaiseksi itseään suuremmaksi supersoittimeksi että vieraannuttaa kitaran itsenäiseksi soittajasta riippumattomaksi toimijaksi. Ohjaajana toimii nukketeatteritaiteilija Alma Rajala ja valosuunnittelijana Saija Nojonen.
Näyttämöllistä ilmaisua edustavat myös Jonne Valtoselta tilattu ja lapsille suunnattu Topeliuksen Lintu Sininen -satuun perustuva teoskokonaisuus sekä Lauri Supposen säveltämä Miki Liukkosen O-romaaniin perustuva näyttämökantaatti.
Poikkeuksellisen laaja kuoroteos
Helsingin kamarikuoron tilaus Alex Freemanilta on jo ennakkoon herättänyt huomiota muun muassa Hufvudstadsbladetissa ja Helsingin Sanomissa. A cappella -sävellys kantaesitetään 15. toukokuuta 2018 Ritarihuoneella Helsingissä, tasan 100 vuotta Suomen sisällissodan päättymisen jälkeen. Teoksen teksti yhdistää perinteistä Requiemiä ja universaalisti sotaa käsitteleviä suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä runoja.
Alex Freeman kertoo: ”These texts are interpolated to explore universal themes of loss and death, love, and the ephemerality of life. Reflections on the intractable conflicts that are integral to humanity—the reconciliation, the seemingly insurmountable pain, and healing—inspire the work. While I aim to create a work with an all-embracing contemplation of these themes, references to war and the centrality of Finnish and Swedish poetry connect this work specifically to the commemoration of the end of the Finnish civil war.”
Noin tunnin kestävä 16-ääninen kuorosävellys on suomalaisittain poikkeuksellisen laaja.
Kamarimusiikkia, sooloteoksia ja elektroniikkaa
Madetoja-säätiö tukee tänä vuonna myös runsaasti sävellystilauksia sekä soolosoittimelle joko elektroniikan kera tai ilman että erilaisille kamarimusiikkikokoonpanoille. Mukana on myös kaksi kamarikokoonpanon säestämää vokaalisävellystä sekä kaksi yhtyeen säestämää laajahkoa soolosoitinteosta. Tilaajien joukko koostuu yksittäisistä henkilöistä, yhtyeistä, festivaaleista ja muista organisaatioista.
Tiedot kaikista Madetoja-säätiön vuoden 2018 avustuksista löydät täältä.
Pääkuva: Leevi Madetoja pianon ääressä vuonna 1937. c) Pietinen / Museovirasto
[12.3.2018]