Säveltäjä Jukka Tiensuu on saanut vuoden 2020 Wihurin Sibelius-palkinnon.
150 000 euron palkinto on yksi suurimmista ja arvostetuimmista klassisen musiikin palkinnoista. Sitä jaetaan kansainvälisesti tunnetuiksi ja tunnustetuiksi tulleille eteville säveltäjille.
Ensimmäinen Wihurin Sibelius-palkinto jaettiin vuonna 1953 Jean Sibeliukselle. Edellisen palkinnon sai eteläkorealainen säveltäjä Unsuk Chin vuonna 2017. Jukka Tiensuulle jaettava palkinto on 19. Wihurin Sibelius-palkinto.
Säätiön hallitus nimitti viime vuonna asiantuntijalautakunnan, jota se pyysi esittämään kolme vaihtoehtoa vuoden 2020 Wihurin Sibelius-palkinnon saajaksi. Näistä henkilöistä säätiön hallitus valitsi palkinnonsaajan.
Syvää henkisyyttä ja tinkimättömiä taiteellisia päämääriä
Jukka Tiensuu (s. 1948) on yksi kansainvälisesti tunnetuimmista suomalaisista säveltäjistä. Hän on opiskellut muun muassa Sibelius-Akatemiassa ja Juilliard Schoolissa. Tiensuu on palkittu Erik Bergman -palkinnolla (1996), Teosto-palkinnolla (2004) ja säveltaiteen valtionpalkinnolla (2012).
Tiensuun teokset huokuvat syvää henkisyyttä ja hänen johdonmukainen tinkimättömyytensä taiteellisista päämääristä on vakuuttavaa. Tiensuun sävelkieli on kompromisseja kaihtamatonta mutta samalla hänen musiikissaan on usein läsnä puhdas ilo, ja jopa huumori. Tiensuu on kyennyt luomaan rikkaan, tunnistettavan ja omaperäisen musiikillisen ilmaisun. Samaan aikaan hänen musiikissaan on kuultavissa taidemusiikin monien traditioiden perinpohjainen tuntemus.
Laajan tuotannon keskiössä ovat moni-ilmeiset orkesteriteokset, joista esimerkiksi Mxpzkl (1977) sekä Voice Verser (2012) sopraanolle ja orkesterille heijastavat Tiensuun tyylin kehittymistä nykyiseen ilmaisuunsa. Suurissa orkesteriteoksissa Lumo (1996) ja Soma (1998) hän on laajentanut soinnillista palettiaan myös teknologiaa hyödyntämällä. Tiensuun persoonalliset konsertot piirtävät kuvan rohkeasta ja taitavasta säveltäjästä, ja esimerkiksi klarinettikonsertto Puro (1998) ja Teoton (2015), konsertto shengille (kiinalainen suu-urku), osoittavat kykyä hyödyntää soitinten ilmaisukapasiteetti kokonaisuudessaan. Erilaisten tyylien ja tekniikoiden hallintaan yhdistyvät rohkeat kokoonpanovalinnat muun muassa teoksissa Umori (2004) big bandille sekä Mora (2012) tenorille ja barokkiorkesterille.
Tiensuun tuotanto sisältää runsaasti kamarimusiikkia. Yläsävelsarjan taidokas hyödyntäminen teoksessa Beat (1997) klarinetille, pianolle ja sellolle tuo esille Tiensuun kyvyn luoda kiehtovia ja yllätyksellisiä sointi-ilmiöitä. Samoin kuin orkesterimusiikissa, on myös hänen kamarimusiikkiteoksissaan kuultavissa säveltäjän kiinnostus tasavireisestä järjestelmästä poikkeaviin viritysjärjestelmiin ja tietokoneavusteiseen säveltämiseen. Tiensuu tuntee perusteellisesti instrumentit, joille säveltää, käyttäen monipuolisesti ja omaleimaisesti eri soitinten ilmaisumahdollisuuksia.
Aktiivisen ja kasvavasti kansainvälistä huomiota keräävän sävellystyön ohella Tiensuu on toiminut myös esiintyvänä muusikkona ja opettajana. Hän on vaikuttanut pysyvästi Suomen musiikkielämään ja ollut perustamassa Helsinki Biennalea (nykyisin Musica nova Helsinki) sekä Viitasaaren musiikin aika -festivaalia, joista kumpikin on nykyisin kansainvälisesti merkittävä tiedon, taidon ja kontaktien välittymisen paikka uusille säveltäjäsukupolville.
Wihurin kansainvälisten palkintojen rahasto
Wihurin kansainvälisten palkintojen rahasto on vuonna 1953 perustettu yleishyödyllinen säätiö, jonka peruspääoman on lahjoittanut merenkulkuneuvos Antti Wihuri. Säätiön tarkoituksena on edistää ja tukea ihmiskunnan henkistä ja taloudellista kehitystä.
Säätiö toteuttaa tarkoitustaan jakamalla palkintoja vähintään kolmen vuoden välein tunnustukseksi rakentavasta työstä, joka on erinomaisesti edistänyt ja kehittänyt ihmiskunnan henkistä ja taloudellista kehitystä.
Palkintoja voivat saada sekä yksityiset henkilöt että yhteisöt kansallisuuteen katsomatta.
Lisätietoja
Jukka Tiensuun omat verkkosivut
Kuva: Jukka Tiensuu (Sofia Okkonen)
(Lähde: Jenny ja Antti Wihurin rahasto)
