Pohjoismaiset musiikkipäivät järjestetään 30.10.–3.11.2024 Skotlannin Glasgow’ssa. Festivaalilla kuullaan suomalaista nykymusiikkia yhteensä 17 säveltäjältä. Festivaalin Word of Mouth -teeman alla syvennytään Pohjoismaiden ja Skotlannin välisiin kulttuurisiin ja musiikillisiin yhteyksiin.

Suomalaisista säveltäjistä festivaaliohjelmassa ovat teoksillaan mukana Tytti Arola, Antti Auvinen, Perttu Haapanen, Osmo Hakosalo, Heli Hartikainen, Eero Hämeenniemi, Karoliina Kantelinen, Sofia Kiviniemi, Laura Naukkarinen, Þorkell Nordal, Anna Näkkäläjärvi-Länsman, Leevi Räsänen, Lauri Supponen, Outi Tarkiainen ja Jukka Tiensuu. Suomalaisia kantaesityksiä kuullaan kaksi: Tytti Arolan phōnḗ äänille ja purkkipuhelimille sekä Heli Hartikaisen ja skotlantilaisen Aileen Sweeneyn yhteissävellys Kide viululle, alttoviululle ja elektroniikalle. Ohjelmassa on myös Kaija Saariahon ja Jean Sibeliuksen musiikkia. Suomalaiskapellimestari Emilia Hoving johtaa festivaalilla BBC Scottish Symphony Orchestraa.  

Tytti Arolalta festivaalille tilattu phōnḗ kantaesitetään lauantaina 2.11. “Teos saa kantaesityksen upeassa Kelvingroven taidegalleriassa ja museossa, jonne yli sata laulajaa saapuu esittämään teoksen. Laulun lisäksi teoksessa kuullaan purkkipuhelinten soittoa. Museo on yleisölle avoin ja vilkas ajanviettopaikka, joten odotan innolla teoksen, festivaaliväen sekä sattumalta paikalla olevien ihmisten kohtaamista”, Arola kertoo.

Pohjoismaisten musiikkipäivien kaikkiin konsertteihin, ääni-installaatioihin, puheohjelmaan, työpajoihin ja musiikkialan ammattilaisille suunnattuun ohjelmaan voi tutustua tarkemmin festivaalin verkkosivuilla.

Festivaali tutkii Pohjoismaiden ja Skotlannin kulttuurisia ja musiikillisia yhteyksiä

Pohjoismaisten musiikkipäivien taiteellisesta suunnittelusta on vastannut pohjoismaisten ja skotlantilaisten säveltäjien muodostama viisihenkinen kuraattoriryhmä. Festivaaliohjelma on koottu avoimen haun kautta. Festivaalin teema, Word of Mouth, kuvastaa tiedon, kertomusten ja perinteiden jakamista ja leviämistä, ja sen alla tutkitaan Pohjoismaiden ja Skotlannin välisiä kulttuurisia ja musiikillisia resonansseja.

Vuodesta 1888 lähtien järjestetty Pohjoismaiset musiikkipäivät on yksi maailman vanhimmista nykymusiikkifestivaaleista. Sen järjestävät pohjoismaiset säveltäjäyhdistykset, nyt ensimmäistä kertaa yhteistyössä Skotlannin kanssa. Skotlannista pääyhteistyökumppanina on Royal Scottish National Orchestra. Tämän vuoden festivaali on kolmas, joka toteutuu Pohjoismaiden ulkopuolella festivaalin pitkässä historiassa. Pohjoismaiset musiikkipäivät on järjestetty Suomessa viimeksi vuonna 2018. 

Kuva: Muusikko-säveltäjä Anna Näkkäläjärvi-Länsman ja säveltäjä Tytti Arola perehtymässä phōnḗ-teoksen tekstiin pohjoissaameksi. Festivaalin delegaatit ja kutsuvieraat pääsivät laulamaan teosta Skotlannin hallituksen ja Britannian Pohjoismaiden suurlähetystöjen ja edustustojen yhteisellä vastaanotolla 31.10. (kuvaaja Anna Cokorilo)

Lue lisää

Taiteen ja kulttuurin julkiseen rahoitukseen kohdistuvat leikkaukset ovat viime viikkoina saaneet ansaitusti paljon julkisuutta. Kannanotoissa kulttuurin arvoa on perusteltu niin työllisyydellä, yleisömäärillä kuin talous- ja hyvinvointivaikutuksilla. Monet näistä kulttuurin vaikuttavuutta todentavista luvuista perustuvat Tilastokeskuksen ja alan organisaatioiden tuottamaan tietopohjaan.

Nyt myös tätä tietopohjaa uhkaa rapautuminen, kun Tilastokeskuksen kulttuuritilastot ovat joutumassa säästöjen vuoksi lakkautuslistalle. Lakkautusuhan alla ovat kulttuuri-, vapaa-aika- ja joukkoviestintätilastot, jotka eivät ole lakisääteisiä. Ehdotus säästötoimenpiteistä on parhaillaan lausuntokierroksella.

Luovat kulttuurialat ovat merkittäviä kasvualoja, joiden tilastollisen seurannan lopettaminen olisi strateginen virhe sekä työllisyyden, talouskasvun että kansallisen kulttuurin kannalta.

Asiantuntevien viranomaisten tuottama luotettava tilastotieto luo perustan kaikille tiedontuottajille. Puolueeton ja säännöllinen tiedontuotanto on olennainen pohja mitä tahansa alaa koskevalle päätöksenteolle, kehittämiselle ja julkiselle keskustelulle. Suomessa kulttuuritilastoja on julkaistu 1970-luvun lopulta lähtien. Tilasto kuvaa kulttuurialan tuotantoa, tarjontaa, taloutta, julkista tukea, työvoimaa, koulutusta sekä harrastusta ja kulutusta eri taiteen- ja kulttuurin aloilla.

Tilastokeskuksen tilastot ovat korvaamaton tiedonlähde myös meille, kulttuurialan organisaatioille, jotka kehitämme ja vahvistamme toimialaamme eri tavoin. Tuotamme tietoa ja tilastoja omilta taiteenaloiltamme, ja täydennämme osaltamme kulttuurialan tietopohjaa. Samanaikaisesti myös omien organisaatioidemme toimintaan kohdistuu säästötoimenpiteitä kulttuurin rahoituksen leikkausten vuoksi. Myös meidän on mietittävä jatkossa tarkkaan, millaiseen tiedontuotantoon meillä toimijoina on resursseja.

Kehityssuunta on huolestuttava. Tilastojen myötä kadottaisimme näkymän kulttuurialan ilmiöiden ajallisiin kehityssuuntiin, ihmisten kulutustottumuksiin sekä alan toimintarakenteiden kehitykseen. Samalla taide ja kulttuuri vähitellen hiipuisivat näkymättömiin koko yhteiskunnallisesta tarkastelusta.

Demokraattisessa yhteiskunnassa niin päättäjien, kansalaisten kuin kaikkien yhteiskunnan toimijoiden pääsy luotettavan tiedon äärelle on taattava. Kulttuuritilaston tiedot ovatkin saatavilla päivittyvästä taulukkopalvelusta. Kulttuuri- ja joukkoviestintätilastoja hyödynnetään erilaisissa analyyseissä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Lakkautuksen toteutuessa Suomesta tulisi yksi ainoastaan kolmesta EU-maasta Irlannin, Kyproksen ja Maltan lisäksi, jolla ei ole omaa kulttuuritilastointia. Tilastojen nykytilasta ja lakkautusten seurauksista kirjoittaa hyvin Maarit Jaakkola Kulttuurintutkimus-lehdessä (2/2024).

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi viime vuonna kolmivuotisen kehittämisprojektin tuloksena taidejakulttuuri.fi -verkkosivuston ja -tietokannan, jossa monet meistä toimimme tiedontuottajina yhdessä Tilastokeskuksen kanssa. Samanaikaisesti Kuntaliitto on kehittänyt Kuntien kulttuuritilastot -raportointialustaa. Leikkaukset vaikuttavat myös näiden hankkeiden jatkoon ja rapauttavat jo tehdyn työn arvoa.

Parhaillaan lausuntokierroksella oleva, hallituksen laatima Kulttuuripoliittinen selonteko tähtää toimenpiteillään vuosikymmenten päähän. Sen yhdeksi toimenpiteeksi onkin nostettu kulttuurin tietoperustan vahvistaminen ja kattavuuden parantaminen. Vaikea kuvitella, että vuosikymmenten kehitystyö voisi toteutua ilman alaa koskevaa tietoa ja sen tarkastelemista pitkinä ajallisina jatkumoina.

Tilastotuotannon muutosten osalta Tilastokeskus arvioi säästöjen suuruusluokaksi 400 000 euroa vuosittain. Onko jo valmiiksi rahoitusleikkausten heikentämän toimialan tietopohjan rapauttaminen säästön arvoista? Vaihtoehdoksi koko tilastotuotannon lakkauttamiselle Tilastokeskuksen asiantuntijat ovat ehdottaneet esimerkiksi tilastotietojen päivitysvälien harventamista.

Tieto tekee näkyväksi, tiedon puute näkymättömäksi. Ei anneta kulttuurin kadota.

Archinfo
Frame Contemporary Art Finland
Sirkuksen ja tanssin tiedotuskeskus
Finland Festivals
Gramex
LiveFIN
Music Finland
Ornamo
Suomen elokuvasäätiö
Suomen Kirjailijaliitto
Suomen Sinfoniaorkesterit
Suomen Musiikkikustantajat
Suomen Musiikintekijät
Suomen Säveltäjät
Säveltäjäin tekijänoikeustoimisto Teosto
Teatterin tiedotuskeskus TINFO

Lausuntopyyntö tilastotuotannon muutoksista on auki 20.9.2024 kello 15:een saakka.

Lue lisää

Suomen Säveltäjät ry täyttää 80 vuotta syksyllä 2025. Emme halua juhlia tätä yksin, ja kutsumme siksi kaikki taidemusiikin esittäjät mukaan koko kesän ja syyskauden kestävään Juhlaan.

Säveltäjien työ on rikkaan elävän musiikin kentän alkutuotantoa, jonka loppuunsaattamiseksi lopulta aina tarvitaan musiikin esittäjiä. Osana 80-vuotisjuhlintaansa yhdistys haluaa juhlavuonna tuoda esille tätä uuden suomalaisen musiikin säveltäjien ja esittäjien tiivistä ja usein näkymätöntä yhteistyötä, jolle taidemusiikkiperintömme rakentuu.  

Juhlat – Säveltäjät 80 on juhlavuoden kunniaksi yhteen koottava konserttien sarja, joka tarjoaa alustan tämän yhteispelin nostamiseksi esille osana säveltäjien juhlavuotta. Kuka tahansa musiikin esittäjä voi hakea Juhliin mukaan reunaehdot täyttävällä konsertilla. Juhlien konsertit voivat edustaa musiikin esittämisen eri tasoja korkeimmasta ammattilaisuudesta tavoitteelliseen amatöörimusisointiin, mukaan lukien oppilaitokset pienimpine soittajineen ja laulajineen. 

Juhlat-konserttisarja käynnistyy 1.6.2025 ja jatkuu aina juhlavuoden loppuun saakka. Sarjaan otetaan mukaan konsertteja, joiden ohjelmassa on 100 % Suomen Säveltäjät ry:n jäsenien – historialliset jäsenet mukaan lukien – säveltämää musiikkia, tai jotka muuten oivaltavalla tavalla juhlistavat Suomen Säveltäjät ry:n juhlavuotta. Konsertin ohjelmassa on kuitenkin aina oltava mukana vähintään yhden elävän Suomen Säveltäjät ry:n jäsenen musiikkia. Lisätiedot konserttisarjan reunaehdoista sekä hakulomake on julkaistu Suomen Säveltäjien verkkosivuilla. 

Sarjan konsertit saavat markkinointikäyttöön yhtenäisen ilmeen, joka sisältää mm. visuaalisia elementtejä, kuten Juhlat – Säveltäjät 80 -leiman, ja Suomen Säveltäjät kokoaa sarjan konsertit yhteiseen tapahtumakalenteriin. Rohkaisemme myös osallistamaan konserteissa esillä olevia eläviä säveltäjiä tapahtuman markkinointiin ja yleisötyöhön eri tavoin! 

Suomen Säveltäjät ry perustettiin lokakuussa 1945 toimimaan jäsentensä yhdyssiteenä ja valvomaan säveltäjien taiteellisia, ammatillisia ja taloudellisia etuja. Yhdistyksen nykyinen tavoite on, että Suomen säveltäjillä on hyvät edellytykset harjoittaa ammattiaan ja että elävien säveltäjien asema taidemusiikissa vahvistuu. 

Lisätiedot

Petra Piiroinen
Projektisuunnittelija
petra.piiroinen@composers.fi
041 548 7098

 Suomen Säveltäjät ry on vuonna 1945 perustettu säveltäjien taiteilijajärjestö. Yhdistys tarjoaa puitteet eri puolilla maata ammattiaan harjoittavien taidemusiikin säveltäjien yhteisölle ja järjestää ammattiin liittyvää koulutusta, neuvontaa ja jäsenpalveluita. Se on kohta 80 vuoden ajan edistänyt suomalaista luovaa säveltaidetta sekä valvonut ja tukenut säveltäjien taiteellisia, ammatillisia ja taloudellisia etuja sekä yhteiskunnallista arvostusta. Yhdistyksen tavoite on, että Suomen säveltäjillä on hyvät edellytykset harjoittaa ammattiaan ja elävien säveltäjien asema taidemusiikissa vahvistuu. 

Lue lisää

Villa Vikanin residenssien haku viikoille 1–26/2025 alkaa maanantaina 2.9.2024 ja päättyy maanantaina 16.9.2024 klo 10.00. Hakuajan ulkopuolella tulleita hakemuksia ei huomioida.

Lue lisää

Suomen Säveltäjät ry:n hallitus hyväksyi yhdistykseen keväällä 2024 neljä uutta jäsentä, jotka esittäytyvät Kompositio-lehdessä 1/2024 sekä oheisissa kirjoituksissaan.

Robert Fleitz

Nino Hellberg Håkansson

Pilar Miralles

Mikko Sarvanne

Kuva: Robert Fleitz © Jānis Berziņš

Lue lisää