Suomen suurin nykymusiikkifestivaali Musica nova Helsinki järjestetään 1.–12.3.2023 teemalla ”tunteet ja aistit”. Festivaalin taiteellisena johtajana toimii sopraano Tuuli Lindeberg ja residenssisäveltäjänä italialainen Clara Iannotta. Poimimme festivaalin runsaasta ohjelmistosta Suomen Säveltäjien jäsenten teosten esityksiä, joiden joukossa on useita kantaesityksiä.

Nova Connection -klubi ke 1.3. klo 21 G Livelabissa

Musica novan avajaisillan klubilla kuullaan uuden Northern Connection -hankkeen ympärille rakentuva ohjelma, mm. Lauri Supposen Eau & gaz à tous les étages (2017) bassoklarinetille ja elektroniikalle sekä Adam Világin GAS (2020).

Tapiola Sinfonietta: Jälkiä ajassa to 2.3. klo 19 Espoon kulttuurikeskuksen Tapiola-salissa

Konsertissa kantaesitetään Sauli Zinovjevin Kaksoiskonsertto viululle, pianolle ja jousille. Teoksen luonteeseen ovat vaikuttaneet kevään 2022 tapahtumat, Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Kaksoiskonserton mottona onkin saksan kielen sana Echt? (”Tosiaanko?”, ”Todellako?”), joka kuvastaa sekä hämmästystä että pettymystä siitä, etteivät ihmiset näytä oppineen mitään.

Konsertin jälkeen Myöhäisillan kamarimusiikissa kuullaan kantaesitys Veli-Matti Puumalan Jousikvartetosta nro 2.

Helsingin kaupunginorkesteri, joht. Janne Nisonen pe 3.3. klo 19 Musiikkitalon Konserttisalissa

Konsertin ohjelmassa on Minna Leinosen uusi teos Vimma (Helsinki-variaatiot), jonka ituna on Kreeta Haapasalon sävelmä Minun leipäni pieniin on pantu. Teos ilmentää taiteen tekemisen vimmaa, voimaa ja paloa.

Suomalainen kamariooppera: Ihmisen jälkeen / Posthuman pe 3.3. klo 19, su 5.3. klo 15 ja ti 7.3. klo 19 Tanssin talon Pannuhallissa

Uuden monitaiteellisen tieteiskamarioopperan on säveltänyt Max Savikangas. Libretto ja ohjaus ovat Teemu Mäen ja koreografia Petri Kekonin. Mitä tulee ihmisen jälkeen? Jos meitä muistaa kukaan, niin mitä he voivat lajistamme tietää? Mitä he mahtavat sivilisaatioistamme ajatella?

Helsingin kamarikuoro: …küsst es die Zeit auf den Mund la 4.3. klo 16 Kaapelitehtaan Puristamossa

Konsertissa kuultava Sami Klemolan uusi teos Kivi, paperi, sakset on tutkimusretki lauluäänen ja elektronisten äänten syövereihin.

Playtime – a case study la 4.3. klo 18 ja su 5.3. klo 15 Kiasma-teatterissa

Säveltäjä Perttu Haapasen, kitaristi Petri Kumelan ja nukketeatteritaiteilija Alma Rajalan kollektiivisesti syntyneessä teoksessa perinteinen soitinrakennus ja uusin teknologia kohtaavat.

Klang-konserttisarja: Janne Valkeajoki, Kumaus-trio ti 7.3. klo 20.30 Kalliosalissa

Konsertissa kuullaan Aino Tenkasen Double Triple (2021) harmonikalle, kontrabassolle, lyömäsoittimille, elektroniikalle ja multimedialle sekä Matilda Seppälän Linnunsuulla kerrottu (2018) harmonikalle.

EMO Ensemble: Not Waving But Drowning to 9.3. klo 19.30 Temppeliaukion kirkossa

Konsertin kantavina teemoina ovat ahdistus, kärsimys ja mystiikka. Ohjelmassa on mm. Cecilia Damströmin Angor (2015).

Radion sinfoniaorkesteri, joht. Anna-Maria Helsing pe 10.3. klo 19 Musiikkitalon Konserttisalissa

RSO:n konsertin päättää Sampo Haapamäen Homo Sapiens –orkesterilaulusarjan kantaesitys, solistina festivaalin taiteellinen johtaja Tuuli Lindeberg.

Uusinta Ensemble: Honeymoons and Bad Dreams la 11.3. klo 19 Musiikkitalon Paavo-salissa

Konsertin ohjelmassa Sebastian Hillin Honeymoon (2021, kantaesitys) ja Tiina Myllärisen ukrainalaisille omistettu kvartetto (Bad) Dreams come true (2022) ovat molemmat Uusinta Ensemblen viime vuosien yhteistilausprojektien tulosta.

Earth Ears Ensemble: Material Sound and the Mental Body la 11.3. klo 16 Musiikkitalon Organo-salissa

Earth Ears Ensemble esittää akustisia ja elektroakustisia kamarimusiikkiteoksia, jotka korostavat äänen fyysisiä puolia. Mukana ohjelmassa on Jouni Hirvelän teos Deformations I-II (2015).

Zagros Ensemble: 30-vuotisjuhlakonsertti su 12.3. klo 15 Olaus Petrin kirkossa

Yksi konsertin teoksista on Jaime Belmonten Svarta rosor (2015) alttohuilulle, fagotille ja bassoklarinetille, jonka Zagros on kantaesittänyt.

Avanti!: Skin su 12.3. klo 19 Temppeliaukion kirkossa

Musica novan päätöskonsertin ohjelmassa on mm. Kirmo Lintisen Ballata concertante.

Tutustu koko ohjelmaan festivaalin sivuilla >>>

Lue lisää

Maaliskuun alku tuo Helsinkiin jälleen Musica novan, Suomen suurimman nykymusiikkifestivaalin. Festivaalin teemana on ”Tunteet ja aistit”, residenssisäveltäjänä Clara Iannotta ja taiteellisena johtajana aktiivinen nykymusiikin esittäjä, sopraano Tuuli Lindeberg. Tässä artikkelissa hän kertoo festivaalin taustoista ja yhdessä Suomen Säveltäjät ry:n kanssa tehdystä teoskartoituksesta.

Tuuli Lindeberg aloitti Musica nova Helsinki -festivaalin suunnittelun pari vuotta sitten, kun koronarajoitukset olivat vielä vahvasti päällä. Silloin ei ollut tietoa, millaisessa muodossa tapahtuma lopulta toteutuisi, mutta nyt Lindeberg on tyytyväinen: ”Silloin oli niin paljon ulkomusiikillisia stressitekijöitä, ja kaikki oli epävarmaa. Nyt tuntuu hyvältä, varsinkin se, että esittäjät ja yleisö saavat olla samassa tilassa”, Lindeberg sanoo. ”Kohtaamiset kannattelevat ja antavat merkityksellisyyttä.”

Musica nova on kansainvälinen festivaali, ja yksi sen tavoitteista on tuoda yhteen – törmäyttää, kuten Lindeberg sanoo – erilaisia nykymusiikkeja eri puolilta maailmaa sekä luoda kohtaamisia yleisön, muusikoiden, säveltäjien ja muiden alalla toimivien välille. ”Minun näkökulmastani tällä festivaalilla yksi hienoimpia asioita on, että näistä kohtaamisista voi syntyä sekä työtilaisuuksia että uusia taiteellisia ideoita”, Lindeberg sanoo.

Vierailijoita voi tavata monessa yhteydessä festivaalin aikana: he ovat mukana luennoimassa, pitävät workshopeja ja osallistuvat paneeleihin, keskustelu- ja verkostoitumistilaisuuksiin. ”Ei nykyään enää olisi edes millään tavalla kestävää lennättää esimerkiksi joku nykymusiikkiyhtye vain piipahtamaan yhden konsertin takia Suomeen. Toivon, että kaikki kansainväliset vieraat voivat jättää suomalaiseen nykymusiikkiekosysteemiin vähän syvemmän jäljen.”

Syväsukellus tunteisiin ja aisteihin

Tunteet ja aistit -teemaa miettiessään Tuuli Lindeberg halusi pitää vahvoja visuaalisia elementtejä sisältävien teosten määrän kohtuullisena. ”Näköaisti on monilla niin dominoiva. En halunnut, että musiikki typistyy sivurooliin”, hän sanoo. Vahvan visuaalisuuden sijaan aisteja ja tunteita lähestytään Musica novan ohjelmassa esimerkiksi yksilönäkökulman, kehollisuuden, tulkintojen ja konserttiohjelmakokonaisuuksien kautta. Lindebergiä on aina kiehtonut esittäjän intuitio: ”Omassa taiteellisessa työssäni olen ollut kiinnostunut siitä, mitä nuotissa ei lue. Minusta se liittyy tunteisiin ja aisteihin: kun esittäjä löytää teoksesta jotakin intuitiivista ja tarjoilee sen yleisölle – se on loputtoman kiehtovaa!”, hän pohtii. ”Parhaimmillaan tuloksena on entistä suurempaa taidetta.”

Haastattelun kuluessa Lindeberg kuvailee festivaalin ohjelman rakentamista välillä syväsukellukseksi, välillä synnytykseksi ja tunteisiin sekä ihon alle meneväksi prosessiksi. Puheesta ja olemuksesta välittyy kokemuksen intensiivisyys: Lindeberg on selvästi panostanut ohjelman koostamiseen valtavat määrät aikaa ja energiaa. Sen lisäksi myös innostus näkyy. ”Olen välillä naureskellut, että vaikka valitsin festivaalin teemaksi ’tunteet ja aistit’, kokonaisuuden rakentaminen on ollut kaikkea muuta kuin tunnepohjaista tai intuition varassa tapahtuvaa. Päinvastoin – se on ollut käsittämättömän rationaalista, laskelmoivaa ja pohdiskelevaa”, hän sanoo.

Monen järjestäjän festivaalilla liikkuvia osia on todella paljon. Budjetti rajoittaa omalta osaltaan, mutta rajoja tulee vastaan myös aikataulujen, työtapojen, odotusten ja asenteiden yhteensovittamisessa. ”Festivaalin taiteellinen johtaja voi harvoin yksin sanella, mitä ohjelmistoa jossain konsertissa kuullaan. Kyse on aina yhteistyöstä ja neuvotteluista esimerkiksi kapellimestarien ja yhtyeiden taiteellisten johtajien kanssa. Yhdessä pohditaan, millainen olisi taiteellisesti mielekäs ja monipuolinen, soitinkokoonpanon ja teknisen toteutuksen osalta käytännössä mahdollinen sekä käytettävissä olen harjoitusajan puitteissa saavutettavissa oleva ohjelmakokonaisuus”, Lindeberg kertoo. ”Tietysti aina voin tehdä ehdotuksia ohjelmistoksi.”

Kansainvälisesti vertailtuna Suomessa soitetaan paljon uutta musiikkia sekä orkestereissa että pienemmissä kokoonpanoissa. Yksittäisillä muusikoilla ja orkestereilla on vahva nykymusiikkiosaaminen, ja yhteistyö säveltäjien kanssa on tuttu toimintatapa. Kansainvälisten vierailijoiden kanssa haasteita voi olla enemmän. ”Suhtauduin aluksi selvästi liian optimistisesti siihen, missä määrin kansainväliset vieraat olisivat valmiita esittämään suomalaista musiikkia”, Lindeberg kertoo. ”Heillä on usein tiukat aikataulut, ja säveltäjän kanssa yhteistyötä vaativan teoksen harjoittelu voi olla käytännössä mahdotonta. Vaatimus esittää suomalaista ohjelmistoa ei välttämättä ole hyvä juttu: jos jokin teos esitetään hampaita kiristellen ja pakon edessä, niin esityksestä tulee huono. Silloin olisi parempi, ettei olisi esitetty lainkaan.”

Teoskartoituksen kautta kartalle

Suomen Säveltäjät ry on yksi Musica novan pääjärjestäjistä. Muut – Helsingin tapahtumasäätiö (Helsingin juhlaviikot), Helsingin kaupunginorkesteri, Tapiola Sinfonietta, Suomen kansallisooppera ja -baletti sekä Yleisradio (Radion sinfoniaorkesteri) – osallistuvat luontevasti tuottamalla omia konsertteja festivaalille. Aloittaessaan taiteellisena johtajana Tuuli Lindeberg ryhtyi miettimään, miten festivaali voisi paremmin ottaa huomioon myös säveltäjäjärjestön.

”Omassa taiteellisessa toiminnassani olen useasti miettinyt, että kunpa hyvät uudet teokset saisivat enemmän esityksiä. Nythän monet jäävät kantaesityksen jälkeen esittämättä, kun niille ei ole oikein paikkaa ohjelmistoissa”, Lindeberg taustoittaa. Hän päätyi toteuttamaan Suomen Säveltäjien jäsenille teoskartoituksen. Siinä etsittiin festivaalin teemaan sopivia teoksia, joiden ei tarvitsisi olla entuudestaan esittämättömiä. ”Ajattelin, että tällaisen kaikille avoimen teoskartoituksen kautta saan kontaktin isoon joukkoon suomalaisia säveltäjiä ja samalla ehkä madallan heille kynnystä olla yhteydessä minuun”, hän pohtii.

Teosehdotuksia tuli lopulta vähän alle 200 noin kahdeksaltakymmeneltä säveltäjältä. Joukossa oli paljon Lindebergiä kiinnostavia sävellyksiä, joista vain murto-osa oli mahdollista ottaa mukaan festivaalille. Syitä on monia, yleisimpänä ehkä teoksen kokoonpano. ”Orkesteriteoksia ehdotettiin todella paljon, mutta niiden suhteen käteni ovat varmaan kaikkein eniten sidotut”, Lindeberg kertoo. Samoin ulkopuolelle oli pakko jättää toteutukseltaan kalliit tai sellaiset erikoiset kokoonpanot, joita on hankala yhdistää muuhun ohjelmaan.

Kartoitukseen Lindeberg on tyytyväinen, sillä se nopeutti kartalle pääsyä huomattavasti kiireisessä ja silppuisessa työtilanteessa. Hän aikoo toteuttaa vastaavanlaisen myös vuoden 2025 Musica novan yhteydessä. Ja vaikka moni sävellys jäikin nyt ohjelman ulkopuolelle, Lindebergillä on jo ideoita, missä muualla niitä voisi ehkä esittää. ”Ehdotuksissa tuli esiin ilahduttavan paljon installaatiomaisia ja performatiivisia teoksia sekä pienen kokoonpanon kokeilevia sävellyksiä. Minusta se osoittaa, kuinka ilmavasti ja laajasti säveltäjät voivat lähestyä esittämisen konventioita”, hän kertoo.

Teksti: Hanna Isolammi
Kuva: Heikki Tuuli

Lue lisää

Antti Leppälä on aloittanut korkeakouluharjoittelijana Suomen Säveltäjien toimistolla tammikuun 2023 puolivälissä. Hän työskentelee yhdistyksessä huhtikuun loppuun saakka.

Antti opiskelee ympäristö- ja luonnonvaraekonomiaa Helsingin yliopistossa. Hänen tavoitteenaan on valmistua maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi tulevana kesänä.

Miksi hait harjoitteluun Suomen Säveltäjiin?
”Minua kiinnostivat tarjotut työtehtävät sekä työskentely järjestöorganisaatiossa. Minulla ei ole aiempaa kosketusta musiikkialaan, mutta on kiinnostavaa tutustua uuteen ympäristöön. Tässä työssä pääsee varmasti oppimaan paljon uutta.”

Mitä tehtäviisi toimistolla kuuluu?
”Työskentelen ensisijaisesti tilastojen parissa, analysoiden ja kehittäen yhdistyksen tilastointia. Lisäksi teen yleisiä toimistotehtäviä.”

Miltä harjoittelun alkuaika on vaikuttanut? Mitä odotat harjoittelulta?
”Työ on vastannut tähän saakka hyvin odotuksiani. Olen saanut tehdä asioita itsenäisesti ja ottaa paljonkin vastuuta. Toivon, että pääsen kehittämään harjoittelun aikana omaa osaamistani, saan oivalluksia ja lisään myös yleistietoani musiikkialasta. Olisi mukavaa, jos harjoittelun päättyessä oma kädenjälkeni olisi päässyt ainakin jonkin verran näkyville yhdistyksen tekemässä työssä.”

Oletko kokenut viime aikoina jonkin sykähdyttävän taide-elämyksen?
”Kävin hiljattain Amos Rexissä Hans Op de Beeckin Hiljainen paraati -näyttelyssä, joka oli hieno kokemus.”

Millaisia terveisiä lähetät jäsenillemme?
”Toivotan hyvää alkavaa kevättä!”

Tervetuloa, Antti!

Lue lisää

Musiikkia kirjoittavista säveltäjistä, sanoittajista ja sovittajista peräti 80 prosenttia on miespuolisia. Naisten osuus musiikin tekijöistä on vuosien varrella noussut erittäin hitaasti. Nyt  musiikkialan toimijat ovat käynnistäneet hankkeen, joka kartoittaa syitä sille, miksi niin harva nainen tai muunsukupuolinen päätyy tekemään musiikkia itse.

Musiikin monimuotoisuus on tärkeä teema alan uusiutumisen ja kehittymisen kannalta. Siksi 11 musiikkialan toimijaa haluaa yhdessä selvittää niitä esteitä ja kannusteita, joita musiikin tekemiselle ja säveltämiselle on, ja mitkä tekijät vaikuttavat eniten siihen, että säveltämisestä tai sanoittamisesta tulee ammatti. Yhtenä tutkimuksen ydinkysymyksenä on myös, miksi niin harvat naiset ja muunsukupuoliset päätyvät säveltäjiksi ja sanoittajiksi.

Hanketta koordinoi Teosto ja mukana ovat myös Suomen Säveltäjät, Elements Music, Suomen Jazzliitto, Suomen konservatorioliitto, Suomen Musiikintekijät, Suomen Musiikkikustantajat, Suomen Musiikkioppilaitosten liitto, Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, Warner Music Finland Oy ja Yleisradio. Tutkimuksen toteuttaa hanketyöryhmän toimeksiannosta Tutkimustoimisto Vastakaiku.

Kyselytutkimus on suunnattu sekä musiikkialalla jo pidempään työskennelleille että musiikkia opiskeleville tai muuten musiikkiin suuntautuville nuorille. Kyselyllä kartoitetaan musiikin urapolkua, ympäristön tarjoamia mahdollisuuksia, kohtelua musiikkialalla sekä alalla koettuja epäkohtia. Kyselyä täydennetään puhelimitse tehdyillä haastatteluilla.

Kyselyyn kannustetaan vastaamaan kaikkia, joilla on kontaktipintaa musiikkialaan, jotta ura- ja suuntautumisvalintoihin vaikuttavia asioita saataisiin esiin mahdollisimman laajasti.

Tulokset julkistetaan Helsingissä maaliskuussa 2023. Tavoitteena on käynnistää niiden pohjalta kehittämistoimenpiteitä, joilla musiikkialan sukupuolijakaumaa voidaan tasapainottaa ja yhdenvertaisuutta parantaa.

Kyselyyn voi vastata täysin anonyymisti sunnuntaihin 12.2.2023 saakka. Vastaajien kesken arvotaan Tiketin ja F-Musiikin lahjakortteja sekä Musiikintekijä-lehden vuosikertoja.

• Linkki kyselyyn >>>

Lue lisää

Are you passionate about music and international collaboration? Do you have experience with project management, fundraising and process facilitation? Do you thrive on keeping several balls in the air and working with many different people? Then the position as project manager for Nordic Music Days 2024 might be something for you!

Nordic Music Days is a festival presenting Nordic contemporary music and sound. The festival has been running since 1888 and is one of the oldest festivals for contemporary classical music in the world. In 2024 Nordic Music Days will take place in Scotland, in collaboration with New Music Scotland, Royal Scottish National Orchestra and many other small and large organisations.

We are looking for a project manager to coordinate the collaboration across the Nordic countries as well as develop and realize the festival together with our Scottish partners.

Tasks

The coordination of Nordic Music Days 2024, on behalf of the Nordic Composers Council, is based at the Danish Composers Society (DCS) in Copenhagen. As festival project manager, you will be employed by DCS, as part of a team in Copenhagen, which presently consists of four full- and part-time employees. Daily life in the office is varied, with a mix of all working autonomously and as a team. You will work closely together with DCS’ general manager, as well as the project manager in Scotland. You will also play a central role in ensuring smooth and transparent communications with both the Nordic Composers’ Council and staff in all the council members’ Nordic offices.

Your tasks will include:

• Developing a project plan and timeline for the festival
• Processing facilitation in relation to programme development
• Fundraising
• Budget control
• Building partnerships
• Communication strategy
• Engaging in building a festival team
• Chairing meetings
• Overall coordination and performance of the festival, together with the Scottish partners
• Closing the budget after the festival and reporting to the Nordic Composers Council

Qualifications

• Proven experience with managing international collaboration projects
• Proven experience with process facilitation
• Proven experience with fundraising and budget control
• Experience with civil and / or audience engagement
• Knowledge about cultural infrastructures in the Nordic region
• Knowledge about contemporary music is an advantage but not a must
• Working knowledge of at least one Nordic language

Practical conditions

DCS’ office is placed in the neighbourhood Nordhavn in Copenhagen, and we share the building with Koda (the Danish music copyright collecting society), two other composers’ associations as well as the Association of music publishers in Denmark. We offer a full-time project engagement in a two-year period from February 2023 (or as soon as possible thereafter) – January 2025. It’s possible to work in the office as well as from home. You are not required to live full-time in Copenhagen, but regular presence will be required, with greater intensity in particular periods.

Regular travels will be part of your engagement. Salary by further agreement and with reference to Danish accords and wage levels in the Danish cultural business. We encourage everyone who is qualified to apply for the job, and we look forward to receiving applications from candidates who will increase the cultural, social, and ethnic diversity of our team.

If the job as project manager for Nordic Music Days 2024 seems interesting for you, please send a motivated application as well as your resumé to: sth@komponistforeningen.dk.

We will be interviewing during the second and third week of January.

If you have questions about the job, please don’t hesitate to call the general manager of DCS, Sine Tofte Hannibal, on +45 30263719 or send an email to the above email address.

Deadline: January 3rd, 2023.

We look forward to hearing from you!

www.nordiccomposers.com

Lue lisää