Kansainvälisen nykymusiikkiseura ISCM:n (International Society for Contemporary Music) Suomen sektiona toimiva Suomen Säveltäjät ry järjesti helmi-maaliskuussa 2023 jäsenilleen haun seuraavalle World New Music Days -festivaalille sekä Virtual Collaborative Series -verkkonäkyvyyshankkeeseen. Festivaalin suosituslistalle valittiin kuusi teosta ja VCS-hankkeen suosituslistalle kahdeksan tallennetta.

Teos- ja tallennehaut toteutettiin anonyymisti. Suomen sektion juryn jäseninä toimivat säveltäjät Adina Dumitrescu ja Sampsa Ertamo, joiden henkilöllisyys ei ollut Suomen Säveltäjien jäsenistön tiedossa hakuvaiheessa. Sama jury teki päätökset molemmissa hauissa.

WNMD-festivaalin suosituslistalla muun muassa kamarimusiikkiteoksia

ISCM:n World New Music Days -festivaali järjestetään tänä vuonna Etelä-Afrikan Johannesburgissa ja Kapkaupungissa 24.11.–3.12. Festivaalin teoshaussa jätettiin 64 teosehdotusta 40 säveltäjältä. Hakijoista 10 oli naisia.

Festivaalin suosituslistalle valittiin seuraavat teokset:

• Tytti Arola: Heinä (2022) jousisoitinsolistille tai jousiyhtyeelle ja elektroniikalle
• Jaime Belmonte: Las mariposas del recuerdo (2018) soolokitaralle
• Ilari Kaila: Hum and Drum (2017) sellolle ja pianolle
• Markku Klami: Elegia (2022) sopraanolle, huilulle, klarinetille, viululle, sellolle ja pianolle (tekstit Katja Klami)
• Veli Kujala: Taz (2018) huilulle, klarinetille, viululle, sellolle, pianolle ja lyömäsoittimille
• Lauri Supponen: Posetiivi (2018) silmukoivalle pianolle ja orkesterille

Etelä-Afrikan ISCM-sektiolla on velvollisuus valita listalta ainakin yksi teos loppusyksyn festivaalilla esitettäväksi.

VCS-hanke esittelee nykysäveltäjien teoksia verkossa ja sosiaalisessa mediassa

Verkkonäkyvyyshanke Virtual Collaborative Series nostaa nykysäveltäjien teoksia esille ISCM:n verkkosivuilla sekä Facebookissa. Hanke aloitettiin korona-aikana konsertti- ja festivaalitoiminnan ollessa pitkälti pysähdyksissä. Hankkeessa pyritään esittelemään vuorotellen miesten ja naisten säveltämää musiikkia.

VCS-tallennehakuun saatiin 30 teosehdotusta 21 säveltäjältä. Säveltäjistä naisia oli neljä. Suosituslistalle valittiin seuraavien teosten tallenteet:

• Sanna Ahvenjärvi ja Tapio Lappalainen: Bußetuende Zitrusseife (2019) sopraanolle, huilulle, kitaralle ja sellolle (teksti Veronika Aschenbrenner)
• Asta Hyvärinen: Star Child Arise / Star Child Aria (2022), katkelma oopperasta ”Voyager 2077 – A Space Opera” (teksti Johanna Sinisalo)
• Olli Koskelin: Animal II (2019/2020/2022) bassoklarinetille
• Veli Kujala: Coral Fantasy (2016) sellolle ja live-elektroniikalle
• Olli Moilanen: Paralysis (2021) huilulle, bassoklarinetille, pianolle, sellolle ja nauhalle
• Timothy Page: Nature, Industry, Ritual (2017) lyömäsoitinkvartetille, elektroniikalle ja videolle
• Eetu Ranta-aho: 9 Teika Songs (2016–2017) sopraanolle ja orkesterille (tekstit Fujiwara no Teika)
• Tara Valkonen: Farliga Drömmar (2022) laulajalle ja nauhalle (teksti Edith Södergran)

”On hienoa, että molempiin hakuihin saatiin lopulta monipuolisesti ehdotuksia niin uusilta tulokkailta kuin pitkäaikaisilta jäseniltä”, sanoo Suomen ISCM-sektion presidentti Niilo Tarnanen.

Kuva: Veli Kujala © Vaaramedia

Lue lisää

Madetoja-säätiö on myöntänyt tammikuun 2023 hakukierroksella 68 250 euroa avustuksia taidemusiikin kentälle suomalaisen musiikin edistämiseen. Tukea myönnettiin 22 hakijalle.

Hakemuksia saapui yhteensä 108. Avustusten saajat on julkaistu Suomen Säveltäjät ry:n verkkosivuilla.

Säätiö myöntää avustuksia uusien suomalaisten sävellysten tilaamiseen ja Leevi Madetojan teoksiin liittyviin hankkeisiin sekä rajoitetusti muiden konserttien ja äänitteiden tukemiseen. Tämän vuoden haussa avustukset kohdistuivat erityisesti sävellystilauksiin. Lisäksi tukea sai yksi konserttihanke, jossa esitetään Madetojan koko vaskiseitsikkotuotanto. Osa avustuksista rahoitetaan Suomen Säveltäjät ry:n säätiölle ohjaamilla varoilla, jotka kertyvät Kopioston keräämistä kollektiivisista tekijänoikeuskorvauksista.

”Hyviä hakemuksia tuli valtavasti – on ilo nähdä, kuinka paljon Suomessa on intoa tilata uutta musiikkia. Valitettavasti kuitenkin vain pientä osaa hakemuksista oli mahdollista tukea”, Madetoja-säätiön hallituksen puheenjohtaja Lotta Wennäkoski sanoo.

Leevi Madetoja (1887–1947) testamenttasi teostensa tekijänoikeustulot Suomen Säveltäjät ry:lle, ja testamentti toteutui Madetojan puolison L. Onervan kuoleman jälkeen vuonna 1973. Vuonna 1997 Madetoja-rahaston turvin perustettiin Madetoja-säätiö, jonka tarkoituksena on Madetojan teosten sekä muun suomalaisen luovan säveltaiteen julkistaminen ja tukeminen.

Lue lisää

Suomen Säveltäjät ry:n kevätkokous järjestetään 25.3.2023. Kokouksessa on tarkoitus muun muassa valita yhdistyksen hallitukseen uusia jäseniä. Millaista hallitustyöskentely säveltäjäjärjestössä sitten on, ja millaista osaamista hallitukseen tarvittaisiin?

Suomen Säveltäjien hallitus koostuu puheenjohtajasta, varapuheenjohtajasta ja viidestä jäsenestä. Se kokoontuu keskikesää lukuun ottamatta noin kerran kuussa, ja kokoukset kestävät kolmesta neljään tuntia. Hallituksen jäsenet tutustuvat kokouksessa käsiteltäviin asioihin ja kokousmateriaaleihin etukäteen, ja toisinaan järjestetään myös iltakouluja ja muita epävirallisia tapaamisia. Hallitukseen etsitään nyt kahta uutta yhdistyksen toimintaan vaikuttamisesta kiinnostunutta ja siihen sitoutumaan kykenevää jäsentä väistyvien Paola Livorsin ja Veli Kujalan tilalle. Sitoutuminen vaatii aikaa ja vaivannäköä.

”On eduksi, jos hallituksen jäsen on valmis erikseen sovittaessa osallistumaan yhdistyksen asioiden hoitoon myös kokousten välillä, esimerkiksi yhdistyksen työryhmän jäsenenä tai yhdistyksen edustajana jonkin sidosryhmän toimielimessä”, sanoo varapuheenjohtaja Niilo Tarnanen. ”Aiempi kokemus järjestötoiminnasta sekä talouden ja hallinnon rakenteiden ymmärrys ovat eduksi.”

Toisaalta hallitustyöskentely on myös antoisaa. Kujalan mielestä parasta on ollut yhteisten asioiden edistäminen: ”On mahtavaa, kun näkee isojen projektien edistyvän ja jäsentemme pääsevän eteenpäin urallaan.” Myös Livorsin kokemuksen mukaan työskentely on ollut kiinnostavaa ja opettavaista: ”Hallitus on toiminut hyvin. Tärkeintä minusta on ollut se, että keskustellaan ja neuvotellaan muiden kanssa. Silloin näkee, miten erilaisista mielipiteistä rakentuu yhteinen näkemys”, hän kertoo.

Säveltäjäyhdistyksen hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2014 toimineen Antti Auvisen mukaan hallituksessa tehtävä työ on pitkäjänteistä: ”Hallituksen tehtävä on ohjata yhdistyksen toimintaa. Käsiteltäviä asioita on paljon, ja syklit ovat pitkät.”

Monimuotoisuudesta lisäarvoa

Yhdistyksen hallituksen tulisi olla jäsenistön kuva. Suomen Säveltäjien kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että mukaan olisi hyvä saada mahdollisimman monipuolisesti eri ikäisiä ja -taustaisia, erilaisia sävellysestetiikkoja edustavia säveltäjiä eri puolilta Suomea. ”Hallituksen tulisi mielestäni tuottaa yhdistykselle ja sen jäsenille mahdollisimman paljon lisäarvoa”, sanoo Antti Auvinen. ”Sitä varten hallituksessa tarvitaan monenlaista osaamista ja laajoja kontaktiverkostoja.” Niilo Tarnanen on samaa mieltä: ”Ihanteellisessa tilanteessa hallituksen jäsenillä yhdessä on näköaloja säveltäjänä toimimisen erilaisille rajapinnoille mahdollisimman monipuolisesti, esimerkiksi esittävälle kentälle, rahastoihin ja säätiöihin, järjestökentälle ja oppilaitoksiin.”

Paola Livorsi on edustanut hallituksessa suomalaisen säveltäjäkunnan kasvavaa vähemmistöä, muualta maailmasta Suomeen muuttaneita: ”Suomen Säveltäjät on nykyään todella monimuotoinen yhteisö, ja muualta kuin Suomesta tulleita on koko ajan kasvava määrä. On tärkeää, että hallituksessa on ihmisiä, jotka tuntevat näidenkin jäsenten arkea ja ymmärtävät heidän kohtaamiaan haasteita.” Myös naisten ja muunsukupuolisten osuus säveltäjistä jatkaa kasvuaan. Livorsi toivoisikin monimuotoisuuden näkyvän hallituksessa myös jatkossa. ”Olemme myös yhteisönä sitoutuneet vaalimaan diversiteettiä niin taustan, estetiikan, sukupuolen, asuinpaikan kuin iänkin suhteen”, Auvinen lisää.

Yhteisön etu edellä

Monenlaisista näkemyksistä ja arvoista koostuvan hallituksen työskentelyn voisi helposti kuvitella muodostuvan riitaisaksi ja hankalaksi väännöksi, varsinkin jos oma näkökulma rajoittaa kykyä laajempien kokonaisuuksien hahmottamiseen tai kompromissien tekemiseen. Toisaalta esimerkiksi oman uran edistämiselle hallitustyöskentely ei ole oikea väylä, sillä käsiteltävien asioiden aikajänne on pitkä ja yksityiskohtien sijaan keskitytään yleisemmän tason aiheisiin. Tavoitteena on edistää koko säveltäjäkunnan työskentelyn ja elämisen edellytyksiä.

Tärkeimpiä ominaisuuksia tämänkaltaisessa hallituksessa toimimisessa ovatkin kyky yhteistyöhön ja rakentavaan keskusteluun sekä ymmärrys muitakin kuin omia näkökulmia kohtaan. ”Hyvän hallituksen ei tarvitse olla kaikesta yksimielinen, mutta päätöksiä pitää pystyä tekemään yhdessä”, summaa Antti Auvinen. Veli Kujala on samoilla linjoilla: ”Hallituksessa tarvitaan mielestäni tasapainoisia ja rohkeita mutta tarvittaessa myös herkkävaistoiseen diplomatiaan kykeneviä henkilöitä, jotka osaavat asettaa yhteisön edun oman edun edelle. Visionäärisyyttä ja luovuutta tarvitaan luonnollisesti, mutta niitä ominaisuuksiahan jäseniltämme löytyy yllin kyllin.”

Teksti Hanna Isolammi
Kuvassa Veli Kujala, toiminnanjohtaja Vappu Verronen ja Paola Livorsi (kuva Antti Auvinen)

Lue lisää

Tuoreen suomalaisen kyselytutkimuksen mukaan 70 prosenttia naispuolisista säveltäjistä ja sanoittajista kokee musiikkialan epätasa-arvoisena, kun miesten keskuudessa luku on vain 32 prosenttia. Suurimmiksi syiksi nimettiin musiikkialalla vallitsevat asenteet sekä naisten verkostojen ja esikuvien puute. Kyselyssä nousi esille myös toivottuja toimenpiteitä asian parantamiseksi, esimerkiksi musiikinopetuksesta saatava parempi tuki ja kannustus, harrastusmahdollisuuksien kasvattaminen ja esikuvien tuominen enemmän esille.

Yksitoista musiikkialan toimijaa teetti laajan kyselytutkimuksen, jossa pyrittiin selvittämään, miksi Suomessa musiikin tekijöistä vain viidennes on Teoston asiakasrekisterin mukaan naisia tai muunsukupuolisia. Musiikkialan opiskelijoista yli puolet on naisia.

”Samanlainen tilanne on myös monissa muissa maissa. Halusimme selvittää niitä esteitä ja kannusteita, joita musiikin tekemiselle on, ja mitkä tekijät vaikuttavat eniten siihen, että musiikin säveltämisestä tai sanoittamisesta tulee ammatti. Lisäksi halusimme kartoittaa, millaisia toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi tarvitaan”, kertoo tutkimushanketta koordinoivan Teoston viestintä-, markkinointi- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Vappu Aura.

Tutkimuksen kohderyhminä olivat musiikin ammattilaiset, harrastajat, opiskelijat sekä alan vaikuttajat. Tutkimukseen vastasi 2055 henkilöä, joista naispuolisia oli 47 prosenttia ja miespuolisia 46 prosenttia. Joukossa oli myös 35 (2 %) muunsukupuoliseksi itsensä identifioivaa. Lisäksi tutkimuksen osana tehtiin 21 laadullista haastattelua.

Tutkimuksen mukaan:

• 70 % naisista ja 77 % muunsukupuolisista kokee musiikkialan epätasa-arvoisena, miehistä vain 32 %.
• Alle 35-vuotiaiden vastaajaryhmässä tasa-arvon nykytilanne koetaan kaikkein heikoimmaksi: naisista 78 % ja miehistä 42 % kokee alan epätasa-arvoisena.
• 47 % naisista ja 76 % muunsukupuolisista kokee sukupuolensa vaikuttaneen negatiivisesti oikeiden kumppaneiden ja verkostojen löytymiseen, vastaava luku miehillä on 7 %.
• 29 % naisista ja 45 % muunsukupuolisista on kokenut säveltäjänä/sanoittajana sukupuolesta johtuvaa syrjintää, vastaava luku miehillä on 5 %.
• Naispuolisten vastaajien joukossa epätasa-arvoisimpana näyttäytyy rap/hiphop/r’n’b -genre. Vähiten epätasa-arvon kokemusta on klassisen ja taidemusiikin piirissä toimivilla naisilla.  
• Naispuoliset aloittavat musiikinteon varhain: Naisista 39 % on tehnyt ensimmäiset sävellyksensä jo alle 12-vuotiaana, miehistä vain 24 %.
• Uravalintaan vaikuttavat eniten esikuvat ja idolit (49 %:lla naisista ja 66 %:lla miehistä). Naisilla musiikinopettajan rooli on selvästi merkittävämpi (34 %:lla naisista, 28 %:lla miehistä).
• Musiikin säveltäminen ja sanoittaminen kiinnostaa: musiikin opiskelijoiden joukossa sitä piti kiinnostavana uravalintana 73 % naisista ja 88 % miehistä.
• Sekä naiset että miehet nostivat suurimpina esteinä säveltäjäksi ja sanoittajaksi ryhtymiselle oman epävarmuuden/uskon puutteen (naiset 82 %, miehet 74 %) sekä mielikuvat alalta (naiset 80 %, miehet 67 %). Naiset kokevat miehiä enemmän esteiksi työverkostojen puutteen (77 %) ja lähipiirin tuen puutteen (69 %).
• Tärkeimmiksi keinoiksi alan tasa-arvon parantamiseksi koetaan parempi tuki ja kannustus varhaiskasvatuksessa ja koulussa (47 %), harrastusmahdollisuuksien kasvattaminen (45 %)  sekä esikuvien esille tuominen (43 %). Naiset kokevat miehiä tärkeämmäksi uudenlaisten verkostojen rakentamisen (46 % naisvastaajista) sekä sukupuolikiintiöt (27 % naisvastaajista). Avoimissa vastauksissa sekä naisten että miesten vastauksissa korostui eniten alan vanhojen rakenteiden, asenteiden ja käytäntöjen muuttaminen. 

”Miehet päättävät, mitä on hyvä musiikki”

Kyselyyn vastanneet kokevat alan perinteisen miehisyyden ja vallitsevien asenteiden olevan suurin syy naisten ja muunsukupuolisten vähäiselle määrälle musiikintekijöissä.  Vastauksissa nousevat toistuvasti esille hyvä veli -kerhot, miehet musiikkiteollisuuden portinvartijoina sekä yleisesti tunne siitä, että miehet päättävät, mitä on hyvä musiikki.

Naisvastaajat kertovat kokeneensa myös sukupuoleensa liittyvää syrjintää. Syrjintä ilmenee pääasiallisesti arvostuksen puutteena ja vähättelynä, miesten suosimisena ja miesten parempina palkkioina. Myös häirintä ja ahdistelu nostettiin esille sukupuoleen liittyvänä syrjinnän muotona.

Merkittävä osa yli 35-vuotiaista miesvastaajista puolestaan katsoo, ettei sukupuolella ole suurta merkitystä musiikin tekemisessä ja että kaikilla on samat mahdollisuudet alalla. Samassa vastaajaryhmässä on eniten niitä, jotka kokevat, että alalla ei juuri tarvita toimenpiteitä tasa-arvon lisäämiseksi. 

”Tämä selkeä ero naisten ja miesten kokemusmaailmassa on tietysti huolestuttava. Ne, jotka eivät ole kokeneet sukupuolensa takia syrjintää, eivät sitä välttämättä tunnista. Toisaalta alle 35-vuotiaat miehet näkevät tasa-arvon haasteet selkeämmin ja he myös kokevat muutoksen tarpeelliseksi”, Vappu Aura toteaa.

Musiikin tekeminen kiinnostaa myös tyttöjä ja naisia

Naiset ja miehet kokevat samankaltaisia esteitä säveltäjäksi ja sanoittajaksi ryhtymisessä. Naisten kohdalla esteinä erottuvat esikuvien ja työverkostojen puute. Sen sijaan melko usein kuultu perustelu, että tyttöjä ja naisia ei kiinnostaisi musiikin tekeminen, ei näytä tutkimustuloksen valossa todelta.

”Naissäveltäjistä 39 prosenttia on tehnyt ensimmäiset sävellyksensä jo alle 12-vuotiaana, miehistä vain 24 prosenttia. Lisäksi musiikin opiskelijoiden keskuudessa noin kolme neljäsosaa naisista on kiinnostunut säveltäjän tai sanoittajan urasta”, Vappu Aura kertoo.

Muunsukupuolisilla esteinä korostuvat työverkostojen puute, taloudellisista syistä johtuvat puutteelliset harrastusmahdollisuudet sekä mielikuvat alalta.

Kasvatuksella ja musiikinopettajilla suuri rooli

Tutkimuksen mukaan myös musiikkikasvatuksella ja musiikinopettajilla näyttää olevan iso rooli musiikintekijäksi ryhtymisessä. Useat vastaajat kokevat, että tyttöjä ohjataan helpommin teoriapainotteiseen ja virheettömään soittamiseen tai lauluun, kun poikia taas kannustetaan bändihommiin ja improvisaatioon.    

”Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että nuoret musiikinharrastajat eivät koe saavansa riittävästi tietoa musiikin säveltämisestä tai sanoittamisena yhtenä mahdollisena ammatti-identiteettinä. Tässäkin varmasti on kehitettävää esimerkiksi opinto-ohjauksen osalta”, sanoo Sanna Saarinen, toiminnanjohtaja Suomen musiikkioppilaitosten liitosta.

Myös musiikkiteknologian käytössä on eroja: miltei 60 prosenttia naisvastaajista piti musiikkiteknologian käyttöä vaikeana tai ei ollenkaan käytä teknologiaa. Miehistä 60 prosenttia puolestaan piti teknologian käyttöä helppona. Ero musiikkiteknologian hyödyntämisessä lähtee syntymään jo varhain: vain 55 prosenttia alle 18-vuotiaista tytöistä on hyödyntänyt musiikkiteknologiaa kun vastaava luku pojilla on 84 prosenttia. 

Saarisen mukaan teknologialla on nykyisin merkittävä rooli musiikin tekemisessä, joten sen osaamisella on varmasti vaikutusta siihen, ketkä musiikkia lopulta tekevät.

Kohti tasa-arvoisempaa musiikin maailmaa

Vastaajat saivat myös ehdottaa toimenpiteitä tilanteen muuttamiseksi. Vastauksissa korostui esimerkiksi kouluista saatava parempi tuki ja kannustus, harrastusmahdollisuuksien kasvattaminen ja esikuvien tuominen esille.

”Toimenpide-ehdotuksia tuli valtavasti ja haluammekin kiittää kaikkia vastanneita ja ehdotuksia antaneita. Lähdemme tutkimushankkeen kumppaneiden kanssa heti työstämään konkreettisia toimenpiteitä, jotta musiikin tekemisestä tulisi Suomessa tasa-arvoisempaa”, Vappu Aura sanoo.

Tutkimuksen toteutti Tutkimustoimisto Vastakaiku, jonka mukaan tutkimuksen avoimen palautteen määrä oli täysin poikkeuksellista.

”Aihe on todella herättänyt tunteita. Avointa palautetta kertyi reilusti yli 10 000 vastausta ja moni on jakanut tutkimukseen palan omaa elämäntarinaansa. Asian tärkeys korostui myös alalla menestyneiden ammattilaisten ja vaikuttajien syvähaastatteluissa. Moni näkee, että tasa-arvoa kehittämällä koko ala hyötyy – eivät pelkästään naiset ja muunsukupuoliset”, Vastakaiun toimitusjohtaja Katariina Tenhunen kertoo.

Lue tutkimuksen tarkat tulokset täältä.

Katso infograafi (pdf)

Tutkimushanketta koordinoi Teosto ja siinä ovat kumppaneina Elements Music, Suomen Jazzliitto, Suomen konservatorioliitto, Suomen Musiikintekijät, Suomen Musiikkikustantajat, Suomen Musiikkioppilaitosten liitto, Suomen Säveltäjät, Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, Warner Music Finland Oy ja Yleisradio. Tutkimuksen toteutti Tutkimustoimisto Vastakaiku.

Tutkimusaineisto kerättiin kolmen kyselyn kautta: musiikin tekijöitä vastasi 1505, musiikinopiskelijoita 150 ja nuoria (13–17-vuotiaita) musiikin harrastajia 400. Lisäksi toteutettiin 21 musiikkialan vaikuttajahaastattelua.

Lue lisää

Villa Vikanin residenssien haku viikoille 27–52/2023 (3.7.–31.12.2023) alkaa maanantaina 6.3. ja päättyy maanantaina 20.3. klo 10.00. Hakuajan ulkopuolella tulleita hakemuksia ei huomioida.

Tietoa residensseistä

Raaseporissa sijaitsevat Villa Vikanin vuokrattavat kohteet ovat järven ympäröimällä niemellä sijaitseva päärakennus sekä kaksi rannan tuntumassa sijaitsevaa hirsimökkiä. Kutakin taloa voi vuokrata erikseen toisistaan riippumatta, mutta isompi joukko voi vuokrata myös useamman kuin yhden rakennuksen kerrallaan.

Päärakennuksessa on neljä makuuhuonetta ja enimmillään kahdeksan vuodepaikkaa, ja kumpaankin hirsimökkiin voi majoittua neljä henkeä. Kaikki rakennukset ovat saunallisia. Vikaniin voi ottaa mukaan muitakin vieraita kuin perheenjäseniä tai hakurinkiin kuuluvien järjestöjen (Suomen Säveltäjät ry, Suomen Musiikintekijät ry, Teosto, Suomen Muusikkojen Liitto) jäseniä. Mökissä 2 voivat majoittua myös lemmikkieläimet. Mökki 1 sekä päärakennus sopivat allergikoille.

Päärakennuksen varustukseen kuuluu mm. Steinway-flyygeli, sähköinen keyboard, äänityskaapelointi seinärasioineen, monitorointijärjestelmä sekä AV-laitteisto. Myös hirsihuviloissa on sähköinen työpiste koskettimistoineen ja monitoreineen.

Residenssien sijainti on Persbölen kylässä Långträsket-järven rannalla osoitteessa Vikan 30–31, Persböle, 10420 Pohjankuru. Vikanista on noin 10 kilometriä Fiskarsiin ja Karjaan keskustaan 18 kilometriä. Helsingistä matkaa Vikaniin on 93 kilometriä ja Turusta 115 kilometriä.

Hakuehdot

Hakijan tulee olla Suomen Säveltäjien jäsen, ja jäsenmaksun tulee olla maksettu.

Haettavat kohteet

• Päärakennus (250 m²)
• 2 hirsimökkiä (70 m²)

Vuokrahinnat

Päärakennus

• 490 euroa/viikko (1 henkilö)
• lisäksi 32/86 euroa* kultakin seuraavalta henkilöltä
• hinnat sisältävät yhden liinavaatekerran ja pyyhkeen kullekin vieraalle sekä 2 saunan lämmityskertaa/viikko.

Hirsimökki

• 380 euroa/viikko (1 henkilö)
• lisäksi 32/86 euroa* kultakin seuraavalta henkilöltä
• hinnat sisältävät yhden liinavaatekerran ja pyyhkeen kullekin vieraalle sekä 2 saunan lämmityskertaa/viikko.

*Alempi hinta koskee perheenjäseniä sekä Vikania vuokraavien järjestöjen jäseniä, korkeampi hinta muita.

Vuokra-aika ja laskutus

Vuokra-aika on aina viikko sunnuntaista sunnuntaihin (9.7.2023 alkaen), joten esim. neljän päivän tosiasiallisesta käytöstä maksetaan koko viikon vuokra.

Check-in sunnuntaina alkaen klo 16
Check-out sunnuntaina klo 10 mennessä

Vuokra-ajat koskevat sekä päärakennusta että hirsimökkejä.

Perusvuokra (1 henkilö) laskutetaan parin viikon kuluessa arvonnasta (maksuaika 2 viikkoa). Maksulla tehdään varaus sitovaksi. Vuokra muiden henkilöiden osalta laskutetaan vuokralaiselta sen jälkeen, kun vuokrasopimus on palautettu yhdistyksen toimistoon, noin 2 viikkoa ennen vuokrajaksoa.

Hakemus

Lähetä hakemus sähköpostitse osoitteeseen saveltajat@composers.fi, viestin otsikoksi ”Villa Vikan”. Saat vastaanotetusta hakemuksesta kuittauksen.

Ilmoita hakemuksessa

• residenssiin majoittuvien henkilöiden määrä ja tieto siitä, onko kyse hakurinkiin kuuluvan järjestön jäsenistä, perheenjäsenistä vai ulkopuolisista
• haettava kohde / kohteet
• haettavat viikot viikon järjestysnumerolla (ei päivämäärinä).

Voit toivoa hakemuksessa useampia viikkoja; ilmoita viikot toivotuimmuusjärjestyksessä. Voit hakea yhtä tai kahta viikkoa. Kahteen viikkoon on mahdollisuus lähinnä kesäsesongin ulkopuolella.

Arvonta

Arvonta suoritetaan hakuajan päätyttyä. Ensimmäisenä nostetun arpalipun omistaja saa ykköseksi asettamansa viikon ja kukin seuraava henkilö ensimmäiseksi asettamansa vapaan viikon. Arvonnan tulos ilmoitetaan hakijoille henkilökohtaisesti.

Lisätietoja

Suomen Säveltäjien toimisto, p. 09 445 589 tai saveltajat@composers.fi

• Kuvia Villa Vikanista

Kuva: Kimmo Tähtinen

Lue lisää