Composers.fi
Suomen Säveltäjät ry:n hallitus hyväksyi helmikuussa 2022 yhdistykseen seitsemän uutta jäsentä, jotka esittäytyvät Kompositio-lehdessä 1/2022 sekä oheisissa artikkeleissa.
Kuva: Heta Aho / © Maarit Kytöharju
Esiinnyn edukseni – kaikille turvallinen musiikkiala -ohjeistuksen tavoitteena on selkiyttää sitä, miten häirintään ja epäasialliseen kohteluun puututaan paikallisesti. Ohjeistus on luettavissa suomeksi ja englanniksi osoitteessa esiinnynedukseni.fi.
Sivulle on koottu ohjeita, hyviä toimintamalleja ja hyödyllisiä linkkejä sekä ideoita siihen, miten toimia, jos näkee tai kokee häirintää, syrjintää tai epäasiallista kohtelua. Ohjeiden avulla voi myös peilata omaa toimintaa – ohjeistus tarjoaa tukea asioiden ratkaisuun ja uudelleen oppimiseen.
Ohjeistuksen teemoista järjestetään tiistaina 16. elokuuta 2022 kaikille avoin keskustelutilaisuus. Tilaisuuden tarkemmat tiedot julkaistaan myöhemmin.
Ohjeistuksen laatimisessa on myös ollut mukana Ekvalita sekä THL. Ohjeistusta koordinoi Muusikkojen liitto ja sen graafisen ilmeen on suunnitellut ja toteuttanut Tero Ahonen.
Muiksi Teoston hallituksen jäseniksi valittiin musiikkikustantaja Saara Konttinen, musiikin tekijä Jiri Kuronen, kevyen musiikin tekijä Iisa Pajula, kevyen musiikin tekijä Maija Ruuskanen ja musiikkikustantaja Tommi Tuomainen.
Antti Auvinen (s. 1974) on ollut Suomen Säveltäjät ry:n hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2014 sekä Teoston hallituksen varapuheenjohtaja vuodesta 2020 lähtien. Hän on opiskellut sävellystä Sibelius-Akatemiassa ja Amsterdamin taidekorkeakoulussa. Muita opintoja hän on tehnyt Jyväskylän yliopistossa ja Prahan musiikkiakatemiassa.
”Teostossa valintojemme on tuettava ja rakennettava pienen kielialueen monimuotoisen musiikin arvokasta tulevaisuutta. Tätä varten Teoston on oltava tulevaisuudessa elinvoimainen ja tehokas, merkityksellisesti kasvava tekijänoikeusjärjestö, jonka liiketoiminta voi hyvin ja kehittyy”, Antti Auvinen sanoo.
Teoston roolin Auvinen näkee moninaisena.
”On oleellista ymmärtää, että musiikki voi olla kaiken muun lisäksi myös elinkeino ja merkittävää liiketoimintaa. Samalla Teosto on kulttuurinen toimija, joka kantaa osaltaan vastuuta kaikkien oikeudenhaltijoiden edustaman luovan säveltaiteen tulevaisuudesta.”
Kuva Anna Autio
Viime syksynä julkaistu tekijänoikeuslain luonnos sai kipakan palauteryöpyn tekijänoikeusjärjestöiltä ja taiteilijoilta. Kriittiset lausunnot kuultiin opetus- ja kulttuuriministeriössä ja esitystä muokattiin merkittävästi tekijöille parempaan suuntaan, kuten direktiivi edellyttää. Nyt laki on edennyt eduskunnan käsittelyyn.
Lakimuutoksen taustalla on EU:n tekijänoikeusdirektiivi (DSM-direktiivi), joka säätelee tekijänoikeuksia digitaalisilla sisämarkkinoilla. Nyt tuo direktiivi implementoidaan eli toimeenpannaan Suomessa. DSM-direktiivi on tekijöille suotuisa: se edellyttää, että tekijöillä ja esittävillä taiteilijoilla on oikeus saada asianmukainen korvaus teostensa ja esitystensä käytöstä myös digialustoilla. Tekijäfoorumi on alusta saakka lähtenyt siitä, että tämän direktiivin hengen tulee näkyä myös Suomen tekijänoikeuslaissa.
Siinä missä syksyllä julki olleessa luonnoksessa lähdettiin voimakkaasti sisältöjen käyttäjien näkökulmasta, kuuluu tekijöiden ääni nyt eduskunnan pöydällä olevassa versiossa enemmän. Näin ollen se on enemmän direktiivin tavoitteiden mukainen.
Hyvä parannus on, että mukana on nyt maininta tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden oikeudesta saada asianmukainen korvaus teostensa ja esitystensä käytöstä, ja että kollektiiviset sopimukset mainitaan yhtenä mahdollisena keinona arvioida korvaustasoa.
Jotta edellä mainitut hyvät periaatteet asianmukaisesta korvauksesta todella toteutuisivat käytännössä, tulee muutama merkittävä puute esityksestä vielä korjata.
Tämä on onneksi mahdollista vielä tehdä valiokuntakäsittelyn aikana. Nämä seikat Tekijäfoorumi on tuonut ilmi myös lausunnossaan talousvaliokunnalle.
1. Tekijän tulee saada tietää, miten hänen teostaan käytetään
Tekijällä tulee olla oikeus saada selvitys teoksensa kaikenlaisesta hyödyntämisestä – kuinka monta kertaa esimerkiksi hänen tekemäänsä kappaletta on kuunneltu tai kuinka monta kertaa hänen ottamansa valokuva on julkaistu. Lakiesityksessä tämä oikeus on kuitenkin rajattu aivan liian suppeasti: ainoastaan kaupalliseen hyödyntämiseen, josta on tullut sopimuskumppanille tuloja sekä rojaltimallisiin sopimuksiin.
Jotta tekijällä on oikeasti mahdollisuus saada asianmukainen ja oikeasuhteinen korvaus, tulee tekijällä olla oikeus saada selvitys teoksensa kaikenlaisesta hyödyntämisestä. Tämä on jopa tärkein tae sille, että direktiivin tarkoitus tekijöiden neuvotteluaseman parantamisesta voidaan taata.
2. Työsuhteessa ja sen ulkopuolella tehdyt teokset samalle viivalle
Otetaan esimerkiksi työsuhteessa työskentelevä lehtivalokuvaaja. Hän saattaa uransa aikana luoda tuhansia valokuvateoksia, joita ei syystä tai toisesta valita julkaistavaksi. Syyt saattavat liittyä esimerkiksi ajan poliittiseen ilmapiiriin. Julkaisemattomat ruudut päätyvät kustantajan arkistoon. Alalla on tavanomaista, että työnantaja saa sopimuksen perusteella yksinoikeuden kaikkeen aineistoon. Vuosien päästä ehkä vain kuvaaja itse muistaa, minkälaisia julkaisemattomia kuvia arkistosta löytyy, mutta tarvitsee työnantajan luvan käyttää kuvia vaikka näyttelyssä tai kirjassa. Aina lupaa ei saa, ja kiinnostavat kuvat jäävät iäksi piiloon yleisön silmiltä.
Lakiesitys asettaa siis yhtäältä työsuhteiset ja toisaalta itsensä työllistävät tekijät ja esittävät taiteilijat keskenään eri asemaan tekijänoikeudellisen suojan osalta. Monet tekijät ja esittävät taiteilijat työskentelevät myös työsuhteissa. Tekijöiden kannalta reilumpi ratkaisu olisi asettaa samat oikeudet koskemaan kaikkia, myös työsuhteissa luotuja teoksia.
3. Kollektiivinen sopiminen on ilmaistava selkeämmin
Tekijöiden heikon neuvotteluaseman parantaminen vaatii tuekseen ohjausta ja kannustusta kollektiiviseen sopimiseen. Tämän takia kollektiivinen sopiminen tulee mainita nykyistä jämäkämmin – myös lakitekstissä. Korvaus on asianmukainen ja oikeasuhteinen, jos se on vähintään alalla yhteisesti laaditun suosituksen tai kollektiivisopimuksen mukainen.
4. Tarpeettomasti tekijöitä rankaiseva käytäntö on poistettava
Esitys pitää sisällään tarpeettoman elementin siitä, että tekijä voi joutua maksamaan erillistä hyvitystä palveluntarjoajalle tai käyttäjälle, jos hänen pyyntönsä poistaa teos tekijänoikeuden vastaisena osoittautuu tarpeettomaksi. Riski sanktioluontoisen hyvityksen maksamisesta synnyttää vääränlaisen pelotevaikutuksen, eikä normaalin vahingonkorvausvelvollisuuden lisäksi ole perusteltua säätää erillisestä hyvityksestä.
Eduskunnalla on nyt käsissään ainutlaatuinen mahdollisuus parantaa lainsäädännöllä tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden neuvotteluasemaa ja taiteen tekemisen edellytyksiä. Tämä tilaisuus on syytä käyttää hyväksi.
Kuvitus: Rakastaja Robert
76 prosenttia musiikkialalla toimivista on kokenut alallaan epäasiallista käytöstä viimeisen viiden vuoden aikana, selviää tuoreesta kyselystä. Epäasiallista käytöstä kokevat erityisesti naiset, muunsukupuoliset sekä nuoret. Joka kymmenes vastaaja (11 %) kertoi kokeneensa epäasiallista käytöstä usein.
Verkkokyselyssä kartoitettiin yhdenvertaisuuden toteutumista Suomen musiikkialalla. Kyselyyn vastasi 1012 musiikkialalla toimivaa ja työskentelevää henkilöä. Kyselyyn vastanneista yli puolet (54 %) oli musiikin esittäjiä, kuten artisteja tai muusikoita. Kolme neljästä (74 %) vastaajasta oli toiminut alalla yli 10 vuotta. Kyselyn toteutti alan ulkopuolinen taho Inklusiiv.
Naisista 85 prosenttia ja muunsukupuolisista 84 prosenttia kertoi kokeneensa epäasiallista käytöstä alalla toimiessaan. 26–35-vuotiaista epäasiallista käytöstä oli kokenut 88 prosenttia ja 20–25-vuotiaista 98 prosenttia. Miehistä epäasiallista käytöstä oli kokenut 69 prosenttia.
”Luvut kertovat karua kieltä siitä, että koko alan on yhdessä huomioitava yhdenvertaisuus kaikessa toiminnassaan. Olen iloinen voidessani todeta, että Suomen Musiikintekijöissä olemme jo proaktiivisesti lähteneet kehittämään turvallisemman tilan periaatteita yhdessä alan asiantuntijoiden kanssa ja kouluttaneet siihen henkilöstöä. Mielellämme jaamme kokemuksiamme toimintamallistamme kaikille alalla toimiville”, Suomen Musiikintekijöiden viestintäpäällikkö Nina Lith kommentoi.
Kyselyssä kartoitettiin myös sitä, minkälaista epäasiallista käytöstä musiikkialalla ilmenee. Vastaajista puolet (50 %) oli kohdannut työssään epäasiallista kommentointia ja lähes kolmannes (29 %) seksuaalista häirintää. Naisista seksuaalista häirintää oli kohdannut 41 prosenttia ja 20–35-vuotiaista 58 prosenttia. 12 prosenttia vastaajista kertoi, ettei ole kohdannut mitään kyselyssä listatuista epäasiallisen käytöksen muodoista.
Kyselystä selvisi myös, että 45 prosenttia vastaajista oli kohdannut vähättelyä ja yli kolmannes (39 %) koki, ettei uusista työmahdollisuuksista tiedoteta reilusti kaikille. Lähes kolmannes (32 %) oli kohdannut poissulkemista epävirallista keskusteluista ja lähes neljännes (23 %) virallisista keskusteluista.
Lähes puolet (47 %) vastaajista koki, ettei samasta työstä makseta samanarvoista palkkaa. Näin kokivat erityisesti freelancerina työskentelevät musiikin esittäjät (52 %) verrattuna kuukausipalkkaisina työskenteleviin musiikin esittäjiin, joista näin koki alle kolmannes (29 %).
Yli puolet (57 %) kyselyyn vastanneista odottaa musiikkialan tekevän enemmän yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja epäasiallisen käytöksen ehkäisemiseksi. Tätä toivovat etenkin naiset ja nuoret alalla toimivat, jotka kokevat epäasiallista käytöstä muita todennäköisemmin. Vain alle neljänneksellä (23 %) kyselyyn vastanneista on hyvä käsitys kehittämistoimista, joita alalla jo tehdään. Toimia valmistellaan useissa musiikkialan organisaatioissa sekä eri toimijoiden yhteishankkeina.
”On selvää, että alan yhdenvertaisuudessa ja epäasiallisen käytöksen ehkäisemisessä on vielä paljon työtä tehtävänä. Onneksi asiaan on monin tavoin alalla jo tartuttukin. Tietoa ja työkaluja on olemassa ja lisää on tekeillä – nyt on aika ottaa ne käyttöön, ja siihen tarvitaan meitä ihan kaikkia. Muusikkojen liitossa asian parissa työskentelee vuodenvaihteessa aloittanut yhteisökoordinaattori, johon jäsenet voivat olla yhteydessä esimerkiksi yhdenvertaisuuteen, epäasialliseen käytökseen ja syrjintään liittyvissä kysymyksissä”, kertoo Muusikkojen liiton viestintäpäällikkö Sanni Kahilainen.
Valta-asemissa toimivien henkilöiden rooli on musiikkialan kulttuurimuutoksessa keskeinen.
“Alalla olisi nyt tärkeää lähteä tiukasti puuttumaan tilanteisiin, joissa epäasiallista käytöstä ilmenee ja luoda koko alan kattavat käytännöt epäasiallisen käytöksen turvalliseen raportoimiseen ja tapausten asianmukaiseen käsittelyyn. Lisäksi alalla tulisi käydä avointa keskustelua epäasiallisesta käytöksestä ja siitä, ettei sitä hyväksytä missään tilanteessa. On äärimmäisen tärkeää, että myös johto- ja valta-asemissa olevat henkilöt osallistuvat näihin keskusteluihin,” sanovat Maija Koponen ja Iida Nalli kyselyn toteuttaneelta Inklusiivilta.
Muusikkojen liitto, Suomen Musiikintekijät, Music Finland, Musiikin edistämissäätiö, Gramex, Musiikkituottajat, Suomen Jazzliitto, Suomen Musiikkikustantajat, Suomen Sinfoniaorkesterit, Suomen Säveltäjät ja Teosto
Ikä (n=1006)
20–25 vuotta: 5 %
26–35 vuotta: 22 %
36–45 vuotta: 25 %
46–55 vuotta: 22 %
56–65 vuotta: 18 %
Yli 65 vuotta: 8 %
En halua sanoa: 1 %
Sukupuoli-identiteetti (n=1000)
Nainen: 46 %
Mies: 50 %
Muu: 1 %
En halua sanoa: 3 %
Kuinka pitkään olet työskennellyt musiikkialalla? (n=1001)
Alle vuoden: 1 %
1–5 vuotta: 14 %
6–10 vuotta: 11 %
Yli kymmenen vuotta: 74 %
Mitä seuraavista epäasiallisen käytöksen muodoista olet kokenut, nähnyt tai kuullut tapahtuvan työskennellessäsi Suomen musiikkialalla viimeisten noin viiden vuoden aikana? Valitse kaikki sopivat vaihtoehdot. n=1000, kaikki vastaajat.
Epäasiallista kommentointia: 50 %
Samantasoisesta työstä ei makseta samanarvoista palkkaa: 47 %
Vähättelyä tai sitä, etteivät kollegat ota tosissaan: 45 %
Stereotypisointia: 44 %
Uusista työmahdollisuuksista ei tiedoteta reilusti kaikille: 39 %
Epäasiallisia vitsejä: 38 %
Ideoista ja aloitteista ei saa reilua tunnustusta: 35 %
Poissulkemista epävirallisista keskusteluista tai yhteisöistä: 32 %
Seksuaalista häirintää: 29 %
Nöyryytystä: 25 %
Sukupuoleen tai seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää tai häirintää: 25 %
Ulkonäköön tai olemukseen perustuvaa syrjintää tai häirintää: 25 %
Kiusaamista: 24 %
Poissulkemista virallisista keskusteluista ja yhteisöistä: 23 %
Harhaanjohtamista tai väärän tiedon antamista: 16 %
Etniseen taustaan perustuvaa syrjintää tai häirintää: 14 %
Fyysisesti uhkaavia tilanteita: 8 %
Vammaisuuteen tai toimintakykyyn perustuvaa syrjintää tai häirintää: 6 %
En ole kokenut, nähnyt tai kuullut tapahtuvan mitään ylläolevista: 12 %
Jotain muuta epäasiallista käytöstä: 9 %
En halua sanoa: 1 %
Oletko itse kokenut epäasiallista käytöstä työskennellessäsi musiikkialalla viimeisten noin viiden vuoden aikana? N=999, kaikki vastaajat.
Usein: 11 %
Satunnaisesti: 30 %
Harvoin: 35 %
En koskaan: 22 %
En halua sanoa: 2 %
Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä liittyen Suomen musiikkialan nykyisiin toimiin? [5= Täysin samaa mieltä, 1= Täysin eri mieltä], “Odotan alan tekevän paljon enemmän yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja epäasiallisen käytöksen ehkäisemiseksi”. n=992, yhteenlaskettu osuus 4 ja 5 vastauksista.
Kaikki vastaajat: 57 %
Naiset: 64 %
Miehet: 48 %
20–25 vuotta: 83 %
26–32 vuotta: 69 %
36–45 vuotta: 56 %
46–55 vuotta: 44 %
56–65 vuotta: 50 %
Yli 65 vuotta: 53 %
Työskennellyt alalla 1–5 vuotta: 72 %
Työskennellyt alalla 6–10 vuotta: 70 %
Työskennellyt alalla yli 10 vuotta: 51 %