Helsingin kamarikuoro kantaesittää Alex Freemanin Requiemin toukokuussa

Alex Freemanin Requiem peilaa Suomen kansalaissotaa universaaleihin aiheisiin. Helsingin kamarikuoron mittava tilausteos kantaesitetään 15.5.2018.

Tunnin mittaisia kuoromusiikkiteoksia tilataan Suomessa harvemmin, mutta Helsingin kamarikuoro, maan ainoa ammattilaulajista koostuva kamarikuoro, päätti muistaa Suomen kansalaissodan päättymistä mittavalla sävellystilauksella. Yhdysvaltalaissyntyisen Alex Freemanin (s. 1972) tunnin mittainen teos sekakuorolle a cappella on nimeltään Under the Arching Heavens – A Requiem ja kantaesitetään Ritarihuoneella 15.5.2018.

Kuoro valmistautuu parhaallaan kantaesitykseen taiteellisen johtajansa Nils Schweckendiekin johdolla.

”Freemanin Requiem on laajuudessaan lähes sinfoninen ja ilmaisussaan syvällisesti koskettavaa”, Schweckendiek kertoo. Säveltäjällä on myös perusteellinen ymmärtämys kuorosoinnista.

Helsingin kamarikuoro teki yhteistyötä Freemanin kanssa viimeksi vuonna 2016, kriitikoiden ylistämän A Wilderness of Sea -teoksen yhteydessä. Silloin aiheena oli William Shakespeare, tällä kertaa peilataan Suomen historian synkimpiä vaiheita.

”Alex Freeman näkee vuoden 1918 tapahtumat tavallaan ulkopuolisesta näkökulmasta, mutta tuntee silti Suomen ja sen kulttuurin erittäin hyvin”, Schweckendiek kommentoi. ”Mielestäni tämä vaikuttava teos tulee olemaan arvokas muistomerkki heille, jotka kärsivät ja kuolivat Suomen sisällissodassa, mutta samalla se asettaa nämä synkät ajat yleismaailmalliseen kontekstiin.”

Mikä lienee se lintu ollut
joka tuli kaupunkiin toukokuussa
kun puut palaneet tykkitulessa
kun ihmisten katseet himmentyivät toisiinsa
(Viljo Kajava)

Under the Arching Heavens – A Requiem kantaesitetään 15. toukokuuta 2018, jolloin on kulunut tasan sata vuotta Suomen kansalaissodan päättymisestä. 16-äänisen teoksen teksti koostuu sekä tutuista requiem-teksteistä että tähän varta vasten valituista runoista kolmella eri kielellä (suomi, ruotsi, englanti)

Helsingin kamarikuoro Ritarihuoneella. Kuva: Markku Pihlaja.

”Olen yhdistänyt Aleksis KivenSiegfried SassooninEdith SödergraninViljo Kajavan ja Walt Whitmanin runoja latinankieliseen requiem-messuun”, kertoo säveltäjä Alex Freeman. Siten teokseni ulottuu surusta (Kivi, Requiem aeternam), sodan tragedian tutkiskeluun (Sassoon, Södergran, Kajava) sekä lohtuun, jatkuvuuteen ja lannistumattomuuteen (Whitman).

Monelle tuttu lienee ainakin Aleksis Kiven Sydämeni laulu, joka Sibeliuksen tulkintana on kuoromusiikin klassikkoja. Södergranin Fientliga stjärnor toimii tässä staattisena mutta tiukkana hetkenä, jolloin ihminen tiedostaa sodan läsnäolon ja pahojen voimien pääsyn valloilleen.

”Viljo Kajavan Mikä lienee se lintu ollut on kokoelmasta Tampereen runot, ja sen kautta kohtaamme viidennessä osassa kuoleman lapsen näkökulmasta”, Freeman jatkaa. ”Linnut laulavat, mutta näyttämö on synkkä – Tampereen taistelut on juuri käyty. Mielikuva viattomuudesta raunioiden keskellä muistuttaa niistä kuvista, joita näemme lähes päivittäin uutisissa.”

Seuraavaksi Rautavaaran Vigilia

Alex Freemanin kantaesityksen jälkeen Helsingin kamarikuoro keskittyy suomalaisen kuoromusiikin klassikkoon. Einojuhani Rautavaaran monumentaalinen Vigilia esitetään kesän aikana Brysselin Musiq’3-festivaalilla (29.–30.6.) sekä Suomessa Urkuyö ja aaria -festivaalilla (5.7.), Uspenskin katedraalissa (16.8.) ja Järvenpään kirkossa (21.8.).

Lisäksi kuoro esittää kuuden laulajan kokoonpanona myös Gesualdon madrigaaleja ja nykymusiikkia yhdistävän konserttiohjelman Brysselissä (30.6.) sekä Vantaan BRQ-festivaalilla (9.8.)

 

[Helsingin Kamarikuoron tiedote 24.4.2018. Teksti: Tove Djupsjöbacka.]
[Pääkuva: Lars Johnson]
[30.4.2018]

  • Arkistot