TAMKin säveltäjäkoulutus ajettiin alas pikapäätöksellä

Säveltämisen opintopolku ajetaan TAMKissa vähin erin alas. Työelämäkorkeakoulu on tehnyt arvovalinnan olla kouluttamatta säveltäjiä omaan ammattiinsa. Kevään yhteishaussa säveltämisen opinnot on sijoitettu osaksi pedagogin tutkintoa.

 

Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) tiedotti henkilökunnalleen lokakuun lopussa korkeakouluneuvoston päätöksestä lakkauttaa musiikin opinnoista säveltäjän ja esittävän säveltaiteen opintopolut.

Musiikin koulutus keskittyy jatkossa entistä vahvemmin musiikkipedagogien ja musiikkiteatterin osaajien kouluttamiseen. Muutoksella parannetaan valmistuvien opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksia monipuolisen osaamisen kautta. Musiikin koulutuksen esittävän säveltaiteen ja säveltäjän suuntautumispolkuihin ei oteta uusia opiskelijoita enää kevään 2018 yhteishausta alkaen.”

Erityisesti viimeinen virke sai aikaan tyrmistystä ja hämmennystä. Tiedotteessa muutoksen ydin ilmaistiin näin:

”Esittävän säveltaiteen ja säveltäjän osaamisalueet sisältyvät koulutukseen jatkossakin musiikkipedagogin tutkinnossa. Näihin suuntautumisiin aiemmin valittujen opiskelijoiden opinnot järjestetään opetussuunnitelmien mukaisesti, ja opiskelijat voivat valmistua TAMKista normaalisti tutkintonimikkeellä muusikko (AMK). Musiikin koulutuksen aloituspaikkamäärä säilyy entisellään.”

Päätös on valmisteltu ilmeisesti salamavauhtia. Sävellyksen ja musiikinteorian lehtori Hannu Pohjannoro oli vielä syyskuun alussa mukana laatimassa tulevan vuoden opetussuunnitelmaa. Lokakuun lopussa tilanne muuttui täydellisesti.

”Tiesimme, että muutoksia on tulossa, kun YT-menettelystä ilmoitettiin jo elokuussa. Mutta musiikin kokonaisten opintopolkujen lakkauttaminen tuntui tiedotteen saatuamme kohtuuttomalta”, kertoo Pohjannoro.

Työelämäkokeakoulu ei halua enää valmentaa säveltäjiä omaan ammattiinsa

TAMKin vararehtori Marja Sutela kertoo muutosten taustoista. Nyt tehty muutostyö ei ole ensimmäinen lajiaan 10 000 tutkinto-opiskelijan, 17 AMK-tutkintonimikkeen ja yli 50 tutkinto-ohjelman TAMKissa.

”Me olemme työelämäkorkeakoulu ja meidän on syytä käyttää vähiä rahojamme siihen, mikä vetää ammattimarkkinoilla. Meidän on myös profiloiduttava ja korostettava koulutustarjonnan erottuvuutta.”

”Esittävä säveltaide ja säveltäminen ja niiden osaaminen ei katoa TAMKista mihinkään. Ne säilyvät yhä musiikin opetuksen rakenteissa, mutta uudessa muodossa. Meidän teatterimusiikin opintomme ovat korkeatasoisia ja niitä vahvistetaan. Sävellyksen opinnot säilyvät myös, mutta osana musiikinteoriapedagogin opintoja”, Sutela lisää.

TAMKilla on kiire saada koulutusuudistuksensa valmiiksi vielä tammikuun aikana. Musiikin koulutuspäällikkö Timo Salo muotoilee suunnitelmat selkeäsanaisesti:

”Sävellyksen opetus taideaineena ei Tampereella tämän muutoksen myötä lakkaa. Se siirtyy Muusikko (AMK) -tutkintoon johtavasta koulutuksesta Musiikkipedagogi (AMK) -tutkintoon johtavaan koulutukseen.”

Suomen Säveltäjät ry:n hallituksen puheenjohtaja Antti Auvinen on eri mieltä sävellyksen jatkumisesta itsenäisenä taideaineena TAMKissa.

”Mielestäni se ansiokas säveltäjäkoulutus, jonka Ilari Laakso ja Jouni Kaipainen aikoinaan Tampereella käynnistivät, halutaan näillä toimenpiteillä saattaa tiensä päähän. Se on ennen kaikkea arvovalinta. Pidän tehtyä päätöstä valitettavana ja lyhytnäköisenä. Näyttää siltä, että tulevaisuudessa Tampereella koulutetaan musiikinteoriapedagogeja, joista osalla on jonkin verran sävellysopintoja ja osalla ei. Säveltäjäkoulutuksen luonne muuttuu täysin.”

Kaikki sävellystä opiskelevat eivät ole kiinnostuneita opettajan työstä

Merkittävä osa uudistusta ja opintojen siirtämistä musiikinteoriapedagogin opintojen alle liittyy TAMKin mukaan työllistymisedellytysten parantamiseen. Tulevat opiskelijat suorittavat tutkintoonsa myös yleisen opettajan kelpoisuuden tuottavat opettajan pedagogiset opinnot.

Auvisen mukaan asia ei ole ammattisäveltäjän näkökulmasta aivan näin yksinkertainen.

”Sävellysopiskelijat ovat kertoneet, että säveltäjän suuntautumispolku on ollut työllistymisen näkökulmasta varsin toimiva. Tehty päätös ei välttämättä paranna koulutettavien työllistymistä säveltäjinä, kenties päinvastoin. Koulutettu säveltäjä, jolla on pedagogisia intohimoja, työllistyy säveltäjänä ja säveltämisen opettajana tulevaisuudessakin. Sama ei automaattisesti päde koulutettuun pedagogiin, jolla on sävellyksellisiä intohimoja.”

Ammattimainen säveltäminen ja pedagogin työ ovat kaksi eri identiteettiä ja ammattinimikettä. Minna Leinonen valmistui TAMKin edeltäjästä Pirkanmaan ammattikorkeakoulusta säveltäjäksi ja musiikinteoriapedagogiksi. Hän suoritti sävellysopinnot myös Sibelius-Akatemiassa. Hän tuntee hyvin ammattisäveltäjän ja pedagogin ammattien vaatimukset ja erot.

”Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman uudistumisen myötä sävellyspedagogeille on nyt ja tulevaisuudessa yhä enemmän kysyntää. Mutta kaikki sävellysopintoihin pyrkivät eivät ole kiinnostuneita opettajan työstä.”

TAMKin uudistuksen myötä puhtaasti taiteellisia sävellyksen opintoja saa enää Sibelius-Akatemiassa.

”Musiikinteoriapedagogiopintoihin sisältyvä opetusharjoittelu on kokemukseni mukaan antoisaa mutta työlästä. Riittääkö sävellyspääaineisten teoriapedagogiopiskelijoiden aika ja voimavarat pedagogiikkaopintojen ja auskultoinnin lisäksi omaan taiteelliseen sävellystyöhön, joka sekin on intensiivistä?” kysyy Leinonen.

Sibelius-Akatemia ei voi olla ainoa vaihtoehto

Säveltäjä Veli-Matti Puumala tietää Sibelius-Akatemian sävellyksen professorina, että maamme ainoalla musiikkiyliopistolla on isona alueenaan kotimaan lisäksi globaalimmin koko musiikin kenttä.

”Silti Sibelius-Akatemia ei voi olla ainut vaihtoehto. Tarvitaan muitakin kouluttautumispolkuja, sillä musiikin ammattilaiseksi voi kasvaa monin eri tavoin. TAMKin koulutus on tarjonnut vaihtoehdon sellaisille opiskelijoille, joille opiskelu Helsingissä ei ole syystä tai toisesta ollut mahdollista.”

TAMKin sävellyksen opetuksen alueellinen painoarvo on tuonut sille myös isoa valtakunnallista merkittävyyttä.

”Säveltäjäkoulutus Tampereella on tuonut paikalliseen kulttuurielämään uutta ja vireää liikettä. Monet Tampereen säveltäjäkoulun käyneet ovat löytäneet paikkansa musiikin kentällä Suomessa ja ulkomailla. Tätä Tampereella pitkäjänteisesti luotua kouluttautumisreittiä ei olisi kannattanut lyhytnäköisesti purkaa.”

Leinosen tavoin Puumalalla on selkeä näkemys, että pedagogisille opinnoille alisteinen sävellyksen opiskelu ei takaa parhaita valmiuksia itsenäiseen taiteelliseen työskentelyyn.

”Pedagogeilla on yhä suurempi kysyntä, sillä kiinnostus sävellyksen opetukseen musiikkiopistoissa kasvaa koko ajan. On tärkeää, että tällä alueella olevilla ihmisillä on pedagogista osaamista. Mutta pedagoginen osaaminen ei riitä, jos itse säveltämisen substanssista ei ole riittävää omakohtaista kokemusta ja tietämystä. Koulutuksessa pitäisi olla vaihtoehtoja eikä jompaa kumpaa.”

Antti Auvinen näkee, että TAMKin päätös ja säveltäjän opintopolun yhtäkkinen lakkauttaminen ovat särö taidemusiikin kehityksessä.

”Olen huolestunut suomalaisen taidemusiikin monimuotoisesta ja menestyksekkäästä tulevaisuudesta. Suomalaisen taidemusiikin nykyinen menestys on kokonaisvaltaisen, pitkäjänteisen ja määrätietoisen koulutuspolitiikan tulosta. Pikavauhdilla suunnitellut ja toteutetut lakkautukset eivät palvele tulevaisuuttamme. Rakentaminen vie aikaa, purkaminen käy hetkessä, valitettavasti.”

 

TAMK – säveltäjäopinnot syksystä 2018 alkaen

  • Nykyisille säveltäjän opintopolun opiskelijoille taataan oikeus suorittaa Muusikko (AMK) -tutkinto. Viimeisten Muusikko (AMK) -tutkinnon suorittavien opiskelijoiden arvioidaan valmistuvan vuonna 2021.
  • Syksystä 2018 alkaen sävellyksen opinnot on sijoitettu musiikinteoriapedagogin opintopolun alle. Opiskelijat suorittavat Musiikkipedagogi (AMK) -tutkinnon.
  • Musiikinteoriapedagogin opinnoissa on mahdollista valita pääaineeksi sävellys. Sävellysopinnot säilyvät nykyisen laajuisina ja sisältöisinä.

 

Teksti: Aarne Toivonen
Kuvat: (ylin kuva) TAMK – Kuntokadun kampus (kuva: Saara Lehtonen); (2. ylin kuva) Marja Sutela (kuvaaja: Joel Forsman); (2. alin kuva) Minna Leinonen (kuvaaja: Heikki Tuuli); (alin kuva) Veli-Matti Puumala

[12.1.2018]

 

  • Arkistot