• Arkistot

Monimuotoinen musiikki kukoistaa – välittäjäpalvelut eivät halua maksaa sen käytöstä

Vuosituhannen vaihteen jälkeen Suomessa on sävelletty lähes 300 oopperaa. Määrä on erityisen huomattava maassa, missä Kaarle kuninkaan metsästyksestä (1852) uuden vuosituhannen kynnykselle oopperoita syntyi yhteensä vain 160. Samalla kun teosten määrä on kasvanut, ne ovat asettuneet monenkirjavaan lajityyppien valikkoon ja niiden mittasuhteet vaihtelevat hyvin suuresta hyvin pieneen. Kun juuri ooppera halutaan aina mainita eliitin lempilapsena, todellisuus puhuu toista kieltä. Oopperasta on kasvanut koko kansan ilmiö, joka kokoaa myös pienten paikkakuntien asukkaita talkoisiin, puhuttelee ja tarjoaa elämyksiä kaikille.

Jos ooppera on osoittanut kasvavaa elinvoimaisuutta, samaa voi sanoa kuluvan vuoden uusien teosten kokonaisuudesta. Tämän lehden kantaesitysten listauksessa on yli 120 tyyleiltään erilaisten säveltäjien monimuotoista teosta, jotka kaikki tarjotaan yleisöjen kuultaviksi ennen kuin vuosi 2017 päättyy. Tyylien kirjo ja monimuotoisuus on taidemusiikille ja sen kehitykselle hyväksi.

 

Samaa sävellystensä monimuotoisuutta edistää koko jäsenistömme. Rikas ja moniarvoinen yhdistys on luova voimavara, mutta säilyäkseen sellaisenaan tarvitaan työtä, huolenpitoa ja tarkkaavaisuutta.

Yhdistyksemme vastikään perustettu tasa-arvoryhmä tarkastelee kriittisesti rakenteita, jotka ylläpitävät epätasa-arvoisesti jakaantuvia työskentelymahdollisuuksia taiteen kentässä. Rakenteita voidaan läpivalaista tehokkaasti esimerkiksi tilastojen avulla: jo pelkästään ne kertovat, miten yhdistyksessämme toimivat moninaiset näkemykset ja ryhmät ovat mukana heitä koskevassa päätöksenteossa.

 

Luovat alat ovat vaikeuksissa verkkoalustoihin liittyvän epäoikeudenmukaisen korvaustason kanssa. Mainosrahoitteiset ja käyttäjälähtöiset sisällön välittäjäpalvelut kuten YouTube hyödyntävät taloudellisesti tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, erityisesti musiikkia. Välittäjäpalvelut haluavat kuitenkin luistaa vastuustaan vetoamalla siihen, että varsinaisen sisällön lataamisen palvelimelle tekevät käyttäjät, eikä palvelualustan tarjoajalla näin olisi lopullista (juridista) vastuuta. Välittäjäpalveluiden tekijöille maksamat korvaukset suojatun materiaalin käytöstä eivät ole lähelläkään kohtuullista, reilua tai oikeudenmukaista. Samalla tekijöiden neuvotteluasema on olematon.

Korvaustasoon ja neuvotteluasemaan voi vaikuttaa lainsäädännöllä. ECSAn (European Composer & Songwriter Alliance) jäsenenä olemme aktiivisesti mukana vaikuttamassa EU-lainsäädäntöön. Luovien alojen tulevaisuuden kannalta on keskeisen tärkeää paikata nykyiset lainsäädännön heikkoudet, jotka sallivat suojatun materiaalin kyseenalaisen hyödyntämisen. Toisin sanoen sääntelyä on tarkennettava. Kannatettava ajatus.

 

Suomen valtio vastustaa lisäsääntelyä tässä asiassa. Perustelut ovat jäätäviä. Lisäsääntelyn hyväksyminen merkitsisi välittäjäpalveluille kustannuksia aiheuttavaa toimintavelvollisuutta sekä haittaisi uusien toimijoiden pääsyä markkinoille. Näkisin, että asia on totaalisesti päinvastoin. Jos globaalien jättiläisten harjoittamaa rajatonta rosvoamista kyetään lainsäädännöllä hillitsemään ja tekemään korvauksista oikeudenmukaisempia, uusien kaupallisten toimijoiden mahdollisuudet tulla alalle ja pysyä siellä kasvavat.

Sveitsiläisen USB investointipankin analyytikko Eric Sheridan analysoi taannoin YouTuben tekevän noin 27 miljardia dollaria tuottoa vuonna 2020. Sarkasmi ei generoi lämpöä, mutta tähän ei voi olla lohkaisematta, että kukapa tällaiselle eettisesti toimivalle, reilusti sisältöjen oikeudenomistajia ajattelevalle sekä juuri ja juuri kannattavalle toimijalle haluaisi aiheuttaa lisäkustannuksia?

 

Antti Auvinen
Suomen Säveltäjät ry:n puheenjohtaja
(Kompositio 1/2017)