Säveltäjyys näkyväksi ja kuuluvaksi

Taidemusiikki ja luova säveltaide ovat vahvasti esillä Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 2017. Juhlavuoden käyttöön on suodatettavissa helposti helmiä suomalaisen luovan säveltaiteen rikkaasta historiasta. Mielenkiintoista on kuitenkin se, mitä oman aikamme musiikista suodattuu esiin.

Tämä nivoutuu siihen, että säveltäjyyden näkyvyys on yhdistyksellemme tärkeää. Tarvitaan elävien säveltäjien monipuolisia teoksia kattavasti ympäri Suomea, jotta aikamme kotimainen musiikki on elinvoimainen osa suomalaisuutta niin juhlavuosina kuin arjessa. Ensi vuonna esitetään peräti 15 uutta orkesteriteosta eri puolilla Suomea Sibeliuksen seuraajat -hankkeen tuloksena.

Sävellysten ohella toimiva tapa tehdä säveltäjyyttä näkyväksi on kuunnella säveltäjien omaa ääntä kertomassa omasta työstään. Yhdistyksen juhlavuonna 2015 käynnistetty säveltäjädokumenttihanke on valmis. Osia siitä on nähtävissä jo nyt verkkosivuillamme, ja kokonaisuus julkistetaan keväällä 2017. Andrew Mellorin luotsaamassa englanninkielisessä materiaalissa on tarttumapintaa kansainvälisestikin.

Tämän lisäksi yhdistys hallinnoi jo lakkautetun Luovan Säveltaiteen Edistämissäätiön dokumenttimateriaalia säveltäjistä. Pekka Hakon ainutlaatuiset 1980- ja 1990-luvun säveltäjähaastattelut digitoidaan laajempaa käytettävyyttä ja arkistointia silmällä pitäen. Digitoinnin myötä materiaali tallennetaan jälkipolville ja tutkijoiden saataville.

Lehtemme ulkoasua ja konseptia on uusittu. Tähän on päädytty, koska lehteä halutaan jakaa myös jäsenistöä laajemmin. Tämä on ensiaskel lehden kehittämisessä sekä meitä säveltäjiä että meille tärkeitä sidos- ja kohderyhmiä ajatellen. Samalla olemme ottaneet käyttöön vaihtuvan vastaavan toimittajan käytännön: sama henkilö tekee kaksi lehteä, minkä jälkeen vuoro siirtyy seuraavalle.

Yhdistyksemme on mukana rakentamassa ja turvaamassa säveltäjyyden ja taidemusiikin tulevaisuutta. Mielestäni tässä työssä parhaita keinoja on osallistaa lapsia ja nuoria taidemusiikin tekemiseen. Tämä vaatii säveltäjien ja opettajien kouluttamista sekä sellaisten olosuhteiden rakentamista, joissa opittua kokeillaan ja joissa lapsi ja nuori saa riittävän laajasti ja pitkäkestoisesti tietoa taidemusiikista. Ja ennen kaikkea taidemusiikkia täytyy tehdä taidemusiikin ehdoilla. Ensi vuonna yhdistyksemme toimii aktiivisesti edunvalvonnan ohessa myös pedagogisten hankkeiden moottorina.

Suomessa taidemusiikin menestyksen avain ovat olleet pitkäjänteinen työ, ajassa olevien impulssien ymmärrys ja sen mukaan toimiminen sekä näkemyksellisyys. Yhdistys haluaa olla mukana rakentamassa tulevaisuutta sellaiseksi, jossa taidemusiikki ja säveltäjyys voivat hyvin ja kehittyvät. On selvää, että tähän pyrittäessä on toimittava tänään.

 

Antti Auvinen

Suomen Säveltäjät ry:n puheenjohtaja

  • Arkistot